maanantai 5. helmikuuta 2018

The Eväskassi, vol.2

Muistatteko, kun ompelin itselleni viime keväänä The Eväskassin. Se on ollut verraton kaveri työmatkoilla ja muillakin retkillä, jossa on kulkenut eväät jos toisetkin. Ja eipä ole tarvinnut enää kanniskella eväitä muovipussissa. Ja tosiaan ompelin silloin kassin itselleni, mutta nyt olikin sitten tehtävä myös toinen The Eväskassi vol. 2. Tuolloin viime keväänä mieleeni ei juolahtanutkaan, että kyllähän miehenikin kantaa eväitä joka päivä töihin jos jonkinlaisessa muovipussissa. Ja minä se vaan olen kanniskellut eväitäni omassa hienossa kassissani.

Mieheni mainitsi jossain vaiheessa, että kyllähän eväskassi voisi olla hänelläkin hyvä olla, jotta ei aina tartteisi eväitä kanniskella niissä muovipusseissa.. Mutta eipä tuolloin vielä kellot soinu päässäni tai sitten oli jokin motivaatio jumi alkaa kassia hänelle ompelemaan.. Eihän sitä aina sillä ensimmäisellä kerralla vihjaukset voi aina jakeluun päähän mennä.

Tuossa vuoden vaihteen aikaan en tarvinnut pariin päivään eväskassiani ja sanoin miehelleni, että hän voi lainata sitä jos kehtaa ottaa sen käyttöön. Kyllähän mieskin voi kulkea työmatkansa (kotoa autolle ja siitä toimistolle) tyylikästä peurakuosillista kassia kantaen. Niinhän hän sitä lainasi ja totesi kassin sen verran näppäräksi, että kun itse kassia seuraavan kerran tarvitsin, niin piti pyytää se häneltä takaisin omaan käyttööni.

Tämän jälkeen olisin ollut ihan pölhö, jos en olisi ommellut hänelle omaa eväskassia. Niin vähän olen hänelle mitään ommellut, että tämän ompelin hänelle oikein mielelläni. Ja taas vähenee muovipussien käyttö! Hänellä oli synttärit tulossa, joten päätin ommella hänelle oman eväskassin lahjaksi.

Muistin, että kangasjemmoissani on jokunen aika sitten Almandiinilta ostamaani vespa-aiheista kangasta palanen, siitä ompelisin pääli puolen ja sen kanssa sopi mainiosti yhteen sinipohjainen tähtikangas. Kumpaakaan kangasta ei ollut kovinkaan paljoa, mutta ne riitti kuin riittivätkin juuri oikean kokoiseen kassiin. Vaikka vespa kangas onkin mukavan vahvaa puuvilla-pellavaa niin lisäsin väliin vielä tukikankaan vahvikkeeksi, jotta kassista tulee vielä vahvemman oloinen. Kassi on ommeltu ihan perus kassin tapaan, joten siinä ei ole mitään sen kummempaa. Mutta tuon kassin itse tarkoitus onkin sitten sen tärkeämpi juttu.






Olipa mukava antaa tämä salassa ommeltu synttärilahja miehelleni. Hän oli oikein tyytyväinen kankaisiin ja kukapa tuosta ihanasta vespa-aiheisesta kankaasta ei tykkäisikään! Nyt synttäreistä on jokunen aika mennyt ja eväskassi on ollut ahkerassa käytössä jo ensimmäisestä päivästä lähtien kun hän tämän sai. :-)


-Alvariina-



sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Lukkokehyslaukku ja ihan itselleni!

Minun piti tehdä lukkokehyslaukku äidilleni kankaasta jonka hän antoi minulle syksyllä. Kangasta oli juuri sen verran, että siitä saa hyvin tehtyä laukun, mutta ei juurikaan muuta. Joten laukun ompelu olisi onnistuttava kerralla. Kuitenkin oli kulunut taas jonkin verran aikaa, kun viime kerran olen tehnyt mitään näitä lukkokehys juttuja. Joten ajattelin, että teen koeversion ensin jostain toisesta kankaasta ja saan sitten samalla kaavan, jolla tehdä se äidilleni tuleva laukku.

Mieleeni muistui jemmoissani ollut ihana kirsikankukka puuvilla-pellava kangas. Ostin tämän kangaspalasen viime syksynä Tampereen kässämessuilta Almandiinin osastolta, kun näin tämän kankaan niin oli ihan pakko saada tätä ajatuksella, "tästähän voi tehdä vaikka mitä!" Ja niinhän minä teinkin, ompelin siitä nyt itselleni reilun kokoisen lukkokehyslaukun, jonne mahtuu reippaasti kaikki tarpeellinen. Vaikka kangas olikin itsessään jo aika vahva, niin silitin kuitenkin vielä lisä vahvikkeeksi tukikankaan, jotta on siten ainakin vähän tukevampi. Sisälle vielä kiva vuori kangas ja hyvän kokoinen tasku sivuun jonne mahtuu hyvin puhelin ja avaimet jemmaan, niin siinä se sitten olikin. Taisi nyt olla niin, että itse kaavan piirtäminen vei enemmän aikaa, kun laukun ompeleminen. Mutta onpa nyt sitten hyvä kaava käytössä, jota voi tarpeen tullen muokata matalemmaksi jos ei halua näin syvää, kuin mitä tämä laukku on.

Monia lukkokehyslaukuja olen ommellut, mutta tämä on itselleni se ensimmäinen. Monesti olen alkanut jotain laukkua tekemään itselleni, mutta aina niille on käyttäjä toisaalta löytynyt. Mutta nyt päätin, että tämä on ja pysyy minulla. Kieltämättä tästä ei tullut ollenkaan hullumpi koeversio tai muistinverryttely versio vaan just niin täydellinen ja ihan itselleni! 







Voi nyt kun vaan tulisi kevät ja saisin tämän ihanuuden käyttöön. Mutta nautitaan nyt talvesta vielä hetken aikaa. :-)


-Alvariina-