Langanystävän kranssi

Noin pari vuotta sitten tapahtunutta.. Näen jossain käsityösivustolla kranssin tehtynä lankakeristä, samalla hetkellä päähäni iskostui ajatus "minäkin haluan tehdä tuollaisen!! Heti nyt välittömästi!! Tuo on niin ihana!!"

..Aikaa meni tähän hetkeen asti, kun ajatuksissani pyörinyt kranssi lankakeristä tuli ajankohtaiseksi, mutta nytpä se on tehty ja valmis. Joskus jotkin työt pyörii ja pyörii ajatuksissa, mutta se toteutus vaan viivästyy, kun tulee jotain muuta tekemistä jotka täytyy tehdä ensin, mutta kyllä ne mielessä pyörivät työtkin aina aikanaan tulee tehtyä. Kuten nytkin kävi näin. 

Minulle on taas kertynyt tosi paljon nytteröitä (= jämälankoja), joten niistä sain tehtyä mieluisan kranssin. Ostin valmiin kranssipohjan jonka ympärille aloin keriä tekemään. Toki lankapiheys iski ennen kuin aloin pyörittelemään sitä ensimmäistäkään kerää. Joten lankaa säästääkseni pyöritin ensin foliosta palloja joiden ympärille pyörittelin lankaa. Sitten kun lankakeriä oli tarpeeksi, niin kiinnitin ne kuumaliimalla kranssipohjaan kiinni. Siinäpä se. Olisin halunnut laittaa koristukseksi puupuikot, mutta sellaisia ei jemmoistani löytynyt, enkä halunnut ostaa puupuikkoja pelkän kranssin vuoksi, joten  metallipuikot saa kelvata. Ja kylläpä nuo metallipuikot tuohon hyvin käyvätkin.

Tästä kranssista tuli niin kiva, etten mitenkään raaski laittaa tuota ulkosalle, joten hän saa nyt koristaa kotiamme eteisessä. 

Paljon paljon pikku keriä siinä nyt on ja langat on vaan niin <3

-Alvariina-

Muistojen albumi

Kuinka paljon sinulla on nykyään valokuvia paperiversioina? Minun on tähän helppo vastata omalta osaltani, ei yhtään. Kaikki ne ihanat kuvat ja muistot on tallennettu puhelimeen, iPadille ja tietokoneelle. Mutta missä on ne valokuva-albumit joita selailet ja annat myös vierustoverille katsottavaksi? Surullista kyllä, mutta ei niitä nykyään enää paljoa ole. Tai omalla kohdallani voin syyttää ehkä laiskuuttani, kun en ole teettänyt paperikuvia niistä kaikista ihanista muistoista, matkoista tai hetkistä. Nykyään se valokuva jaetaan someen tai  annetaan vierustoverille puhelin käteen ja näytetään siitä valitut otokset. Niin se aika on muuttunut ja valokuva-albumit on unohtuneet.

Minä aloin jokin aika sitten haaveilemaan niistä paperisista valokuvista.. Ja näin jo aikaa sitten nykyaikaisen polaroid-kameran, voi jee! Sellaisen haluan! Kuinka hienoa onkaan kun naps otat kuvan ja saat siitä heti paperisen version. Ja olinkin ollut niin kiltti viime vuonna, että sain polaroid-kameran joululahjaksi. Nyt voin ottaa kuvia kivoista asioista ja saan niistä heti käteeni paperiversion. 

Ja ensimmäisenä päätin, että otan kaikista käsitöistäni kuvan polaroidilla ja saan siitä kuvan heti paperilla muistoksi. Ajattelin, että kokoan kuvista albumin jossa on kuva tekeleestä ja materiaalia sekä ehkä jotain muutakin tietoutta. 

Menin eilen paikalliseen kirjakauppaan ostaakseni kansion ja siihen kartonkiarkkeja joihin kirjata muistot. Mutta onnekseni kirjakaupassa olikin alen loppurysäys ja myös skräppäily tarvikkeita oli hyvin edullisesti. Niiden kohdalla minussa heräsi jälleen sisäinen askartelija, joka on ollut hyvin syvällä piilossa todella pitkän aikaa. Ja unohdinkin alkuperäisen kansio suunnitelmani ja aloinkin tutkimaan skräppäily kirjasia, papereita ja muita ihania härpäkkeitä.

Nyt olen koonnut kaikki jo otetut kuvat kirjaseen sekä koristellut sivuja käsityön tyyliin sopivaksi. Että olikin ihanaa puhaa pitkästä aikaa tuo askartelu ja onhan tuo kirjasen alku aika kivannäköinen. Ja joku tarkkasilmäinen on saattanut jo bongata aiemmista postauksistani noita polaroid-kuvia. :-)

Käsityöhön käytetystä langasta neuloin tai virkkasin sivuille pikku juttuja, jotta langastakin jää myös pieni muisto. Neulottuihin palasiin käytin puikkona rikkoontuneita bambu-puikkoja, joita jostain ihmeen syystä olen jemmannut. Mutta onneksi olin niitä jemmannut, niin nyt sain oikean puikon pätkät pikku palasiin. Myös tekemästäni tilkkukassista oli vielä pieniä kankaan paloja tallessa, niin kokosin niistäkin pienen tilkkulappusen, jotta sillä sivulla voi hiplata kankaita joita kassissa on käytetty.

Tänään minun oli vielä pakko käydä ostamassa muutama kirjanen lisää jemmaan, että kun nämä oli niin edullisia, että on sitten jatko-osatkin valmiina odottamassa. :-) Nyt muistojen kirjan täyttö on alkanut ja olen myös siitä innoissani, että tulee myös askarteltuakin välillä. Ja koska kyseessä on muistojen kirjanen, tuonne tulen tallentamaan muutakin kuin käsitöitä, esimerkiksi tulevilta matkoilta pieni muisto sivu tai jostain muusta kivasta asiasta tai tapahtumasta.

- Alvariina -

Käpysydän

Mielessäni on jo pidemmän aikaa muhinut ajatus käpykoristuksen tekemisestä. Olen kerännyt ison kassillisen käpyjä sitä hetkeä varten, että lopullinen suunnitelma päässäni on valmis. Nyt näin kesälomani ensimmäisenä päivänä ajattelin heti testaa kuinka käpyisen sydämen teko onnistuu.

Tätä varten olin varannut rautalankaa, kuumaliimaa (paljon!) ja toki niitä käpyjä. Siinä tarvikkeet ja sitten toteutukseen! Tein ensin rautalangasta sydämen muotoisen kehyksen ja pujottelin rautalankaa ristiin ja rastiin kehyksen sisällä, jotta sain tartuntapintaa käpyjen kiinnitykseen. Sitten vaan kuumaliima ja kävyt esiin ja niitä sitten liimailin sopivaan järjestykseen. Ripustuslenkin pujottelin rautalangasta viimeiseksi kun sitten vasta näki kuinka pitkä sen on hyvä olla.

Ja nyt on ensimmäinen säänkestävä käpysydän valmis. :-) Tämä saa nyt koristaa mökkimme ulko-oven vierusta.

Käpyjä jäi vielä jemmaan, niin kyllä niistä jotain muutakin tarvitsee väkerrellä. :-)

- Alvariina -

Askarteluja

Olen viime päivinä puuhastellut vaikka sun mitä juttuja! Mutta valitettavasti ihan vielä en pysty niistä kertomaan mitään. Salaisuudet pysyköön vielä hetken aikaa salaisuutena...

Mutta jotain kuitenkin voin nyt kertoa. :-)

Sain kunnian tehdä kutsukortteja äitini tuleville juhlille. Halusin korteista yksinkertaisia, naisellisia ja kauniita. Joten materiaaleina tuli olemaan pitsi ja pieni helmi koristeena..

Ja tämmöisiä niistä sitten tuli. Itse olen oikein tyytyväinen lopputulokseen.

Korttien kuvausalustana käytin tarkoituksella tuollaista sinisen sävyistä kangas palasta. Syy miksi tuota käytin, niin minulla on tavoitteena tehdä tuosta kankaasta tuleviin juhliin itselleni vielä mekko. No, tällä hetkellä voin jo sanoa, että haastetta minulla sen kanssa tulee vielä olemaan. Koskaan aiemmin en ole mekkoa ommellut ja en ole vielä löytänyt sopivaa kaavaa jolla mekon tekisin. 

Ja nyt voin sanoa, että olen jo yrittänyt! Muutamat kaavat olen jo piirtänyt ja ommellut mekon lakanakankaasta. Mutta vielä en ole onnistunut. Joko mekosta tulee iso kuin mikä ja tietty vääristä kohdista tai sitten mekosta tuli liiankin avoin... No on minulla vielä vähän aikaa löytää oikea malli! Sitä odotellessa... :-)

Mukavaa loppu viikkoa teille! Minä osallistun tulevana viikonloppuna paikallisten kässämarttojen käsityöleirille, jossa pääsen opettelemaan itselleni uusia juttuja ja tekniikoita. :-)

- Alvariina -