Sininen virkattu liina

Ihastuin tuohon Lankavan Marketta-maton ohjeella tehtyyn liina malliin sen yhden jo aiemmin virkkaamani liinan jälkeen. Halusin virkata sellaisen liinan myös oman kodin pöydälle. Ja senhän täytyy toki olla sininen, käy meille kaikkien sini-valkoisten astioiden ja muiden juttujen sekaan vallan mainiosti. Ja mikä parempi, taaskin löysin tarvittavat langat tuolta omista jemmoista. 

Muutama ilta siinä vierähti ja liina sitten valmistuikin. Virkkasin taas nuo viimeisimmät kierrokset oman maun mukaan, mutta muuten liina menee ohjeen mukaan. Joskus, kun innostuu jostain mallista niin muuta ei malttaisi tehdäkään, joten nyt joudun vaan malttamaan mieleni ja laitan tämän liinan mallin hetkeksi jäähylle. Kun enhän minä näitä monia tarvitse ja turha näitä on tuonne varastoihinkaan virkata. Mikä siinä onkin, että haluaisi jumittua johonkin malliin ja tehdä vain sitä? Ehkä se on se innostus uuteen juttuun, kunnes siihenkin kyllästyy ja sitten tulee taas uusi juttu ja siinä sitä taas ollaan.

Sopivasti sinisellä maustettuun kotiin sopii mielestäni ihanasti tuo Hannele Huovin alla oleva runo..

Aalto laulaa, laine soi,

sinikello unelmoi.

Sininen on ilmaa, tuulta,

tuoksuu unipuulta.

Hae sinistä siipiin,

näe tähtiunta,

siellä on unien valtakunta,

sinistä unilunta.

Sukella syvälle siniseen,

löydät meren aarteineen.

Simpukalla on siniset kuoret,

unessa siniset vuoret.

-Alvariina-

Pieni vieminen

Piipahdin viikonloppu reissun verran äitini luona ja vein hänelle kukkasten sijasta ompelemani kangaskorin kestokukkasilla. En ollut aiemmin tehnyt tuollasia kangaskoreja ja näitä opettelinkin viime viikkoisella tilkkuleirillä. Kyllä, siellä pystyi tekemään muutakin kuin tilkkuja. :-) Koria voi käyttää molemmin puolin, joten helposti saa vaihtelua ja jos toinen puoli sopii sisustukseen toisella kertaa paremmin niin kääntö vaan ja taas on vähän eri sävyinen kori.

"Kukkaset" korissa oli tällä kertaa virkattuja juttuja. Turkoosi ja punertava tiskirätti, näitähän tarvitaan aina! Tiskirättejä virkkaan aina jemmaan ja näitä on sitten kiva viedä pikku viemisinä. Monesti huomaan, että nämä "rätit" ei ole mennyt siihen itse tarkoitukseen vaan paikka on löytynytkin pikku liinan virassa. Mutta sehän ei minua haittaa, tärkeintä että on käyttöä löytynyt. Ja tokihan niitä voi käyttää liinana tai vaikka leipäkorin alusena, on ne vaan niin moni käyttöisiä. Minulle ne on silti niitä tiskirättejä.

Tiskirättien lisäksi korissa oli virkattu astioiden kuivausalusta. Itse tuota en ole keksinyt, vaan muistan jo lapsuudestani, kun mummoni virkkasi kuivausliinoja, joiden päälle oli helppo laittaa isot kattilat ym. kuivumaan tiskipöydälle. Tämmöisen kuivausliinan olen jo vuosia sitten äidilleni tehnyt samalla mallilla mitä mummoni aikoinaan teki ja se oli jo sen verran käyttöä nähnyt, että nyt oli jo aika tehdä uusi pienellä uudistuksella. 

Virkkasin myös Lankavan Marketta-maton isommalla ohjeella liinan, ohje löytyy täältä. Itse en oikein tykännyt ohjeen ulkoreunaan kaarista, se oli jotenkin ei sopiva. Joten virkkasin ulkoreunan kaksi viimeistä kerrosta oman mielen mukaan simpukoita. Näin äidilläni viime vierailulla valko-vihreät verhot keittiössä, niin ajattelin tuon vihreän liinan sopivan hyvin hänelle vaikka keittiönpöydälle. Ja onneksi sain käytettyä tuota lankaa, kun en ymmärrä miksi olen mennyt vihreää lankaa edes ostamaan, kun se vihreä kuuluu niihin väreihin, josta itse en oikein pidä.. Mutta nytpä sille onneksi tuli käyttöä ja luulen, että teen vielä toisen jos kolmannenkin liinan tuosta vihreästä, sitä lankaa vielä riittää.

Nämä kaikki kun rullaa kivasti pystyyn korin sisälle, niin voi pienellä mielikuvituksen ripauksella nähdä kukkasia.

Onko suurempaa iloa kuin nähdä, että tekemistäsi jutuista pidetään ja nähdä, kun uusi tiskirätti on otettu käyttöön. Mutta nyt taas olen kotiutunut ja ihana vierailu on muistoissa mukana. Seuraavaa kertaa odottaessa! :-)

-Alvariina-

Kaitaliina ystävälle

Joskus kun näet joidenkin kankaiden yhdistelmän, niin tuleeko sinulle niistä kuoseista ja sävyistä jokin tietty henkilö mieleen? Minulle käy näin, olkoonkin ne sitten kankaita tai lankoja, niin mieleen tulee jokin henkilö, jolle niistä jotain haluan tehdä. 

Minulle kävi näin taas jälleen kerran hetki sitten. Ystäväni syntymäpäivät oli lähestymässä joten ompelin hänelle kaitaliinan, niistä kankaista joista hän oli mieleeni tullut. Olen tykästynyt paljon tuohon ihan perus ruutumalliin, joka on tosi simppelin näköinen ja kiva tehdä. Reunan kaitaleeksi en käyttänyt normaalia kaitanauhaa vaan ompelinkin kaitanauhan pitsistä. Jotenkin tuon pitsin käyttö tavalla tai toisella näissä töissäni aina vaan tulee esille ja toki se tuo pientä söpöyttä myös tekeleeseen mukaan. Uskalsin tuon pitsinauhakaitaleen laittaa tähän liinaan, kun tiedän ystäväni pitävän myös pitsistä. Kokoa tälle liinalle tuli n.38x125cm.

Oikein hyvää vappua teille kaikille!

-Alvariina-