Näytetään tekstit, joissa on tunniste Käsityöt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Käsityöt. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Kädentaidot -messut 2017

Sain Suomen Kädentaidot-messuilta blogisti-passin vastineena blogi kirjoitusta vastaan.

Kuten aiemmassa postauksessani kerroinkin, niin nämä messut oli minulle paljon odotettu ja kässä harrastukseni yksi vuoden kohokohta. Messuilla on tullut käytyä jo niin monena vuotena, että tiesin mitä odottaa ja huomasinkin, kun ennen messuja edeltävänä iltana tein reitti suunnitelmaa, niin hain sieltä ne tietyt kauppiaat, joiden osastolla halusin ehdottomasti käydä. Olenko jotenkin kaavoihini kangistunut vai mistä se johtuukaan, että ennakkoon ei oikein osaa etsiä mitään uutta mielenkiintoista?

Mutta kuitenkin jotain erilaista aiempiin vuosiin, niin tänä vuonna kiinnitin huomiota myös lasten kankaisiin, mihin aiempina vuosina ei ole ollut tarvetta niihin perehtyä. Ja voi jestas, kun niihin nyt kiinnitti huomiota, niin kuinka valtavan paljon siellä olikin kankaiden myyjiä ja kyllähän olisi voinut pahemminkin niihin retkahtaa. Mutta olin tehnyt määrätietoisen suunnitelman mitä hankin ja aika tarkkaan niissä pysyinkin. Voisin jopa vähän olalle taputtaa itseäni, kun kerrankin budjetti piti mainiosti ja sain silti ne mitä halusinkin ja vähän myös heräteostoksiakin

Vierailin messuilla lauantaina ystäväni kanssa, hän oli ensi kertaa messuilla käymässä, niin oli mukava, että sai olla "oppaana" siinä samalla. Kaikki hallit tuli kierrettyä hartaasti ja suosikkiini C-halliin piti tehdä vielä kunnon uusinta kierros, etten varmasti missannut mitään ja oltiinhan varmasti nähty kaikki se mitä haluttiin ja vielä vähän enemmänkin.

Piipahdimme myös pienoisrautie- ja nukkekoti messuilla ja voi apua mitä näpertämistä se vasta onkin! Niitä junaratoja vain tuijoteltiin ja etsittiin kaikkia mini miniatyyri asioita! Tuumasinkin ystävälleni, että jos me väkerretään villasukkia sun muita niin ne tyypit vasta väkertääkin! Kunnioitan!
 
Suomen kaunein kukka patalappu kisaan osallistujien tuotokset oli kyllä hurjan kauniita! Ja nyt itselleni tuli ensi kertaa ajatus jota itse olen kuullut sanottavan niistä patalapuista joita olen lahjaksi antanut, että "eihän noin kauniita raaski käyttää!"
 
Nämä Sanna Vatasen virkatut moottorisahat oli kyllä hienoja! Näitä odotinkin näkeväni, en sitten tiedä johtuiko aulassa olleesta väen paljoudesta vai mistä, että oikeasti meinasin missata nämä! Mutta jotenkin nämä ei nyt erottuneet kovin hyvin, olisiko ollut parempi jos tuo tausta olisi ollut vähän massiivisempi tai sitten silmissäni oli vain jotain vikaa.

Soja Murron kansallispukuja näyttelyä ihasteltiin ja muisteltiin millekäs ne meidän kotikulmien kansallispuvut näyttää. Muistamis ongelmaan auttoi Kansallispuku road show-näytös joka katsottiin ja sen aikaa oli hyvä jalkoja lepuutella, kun onnistuttiin saamaan istumapaikat. Näytös oli oikein hyvä ja samalla pystyi numeroiden mukaan katsomaan puhelimella mistä jokin meidän silmää miellyttävä puku oli peräisin. 

Lankafiilistelyä Titityyn osastolla, ihania olisi ollut vaikka kuinka paljon, mutta tällä kertaa ihailut riitti.
 
Nuppu printin osastolle pääsyä olin odottanut ja ensin piti käydä vain ihastelemassa ja ihmettelemässä kankaita jotka vain on niin ihania ja söpöjä! Ostoslistallani oli pinkki  Sydäntalvi joustocollegena, joka jäi viime vuonna ostamatta. Ja nyt sain napattua sitä 1,5m palasen joka kuulemma viimeinen oli. Oi sitä onnen hetkeä!

Hämeen tekstiilituonnin osasto oli yhtä ihana kuin aiemminkin, seinät ja pöytä täynnä mitä ihanimpia ja värikkäitä kankaita niin paljon, että jokainen varmasti löytää sen tarvitsemansa ja mieluisimman. Nämä kolme uutuus kangasta olivat suosikkini! Nämä jätin vielä ostamatta, mutta onneksi saan näitä sitten myöhemminkin.

Viime vuonna Annariikka Qvistin virkattuja nukkeja sai ihastella pääaulassa. Nyt ihastelin hänen korttejaan! Kuinka söpöjä leikkaa&kokoa kortteja, jonka saa kasaan ilman mitään liima virityksiä. Minulle osa messuja on myös katsoa kaikkia ihania korttituotteita mitä on tarjolla. On ihana lähettää postikortteja ja on mukava sitten korttejakin ostaa muualtakin kuin tuosta lähi marketista.
 
 
 
Ja fiilistelyjen lisäksi ne ostokset.. Hankintalistallani tällä kertaa oli oikeastaan kankaita itselleni ja sitten vähän lasten kankaita. Muuten olin avoimin mielin jos jotain eteen tulee. Sinänsä jännä juttu, että aiempina vuosina olen aina mennyt langat edellä, mutta nyt olikin toisin.

Olipa nyt ensimmäinen kerta, että ostin lankaa messuilta Novitan osastolta. Kaunis harmaa sävy merinovillasta ja tuosta saattaa tulla kiva pipo tulevaksi talveksi. Lisäksi ostin toiselta osastolta Prymin muoviset ergonomics-puikot. Olenko ollut jossain pimennossa vai mistä johtuu, että olen missannut ihan tuollaiset puikot? Nyt pääsin näitä testaamaan ja tykkäsin niin kovasti, että nämä täytyi saada myös itselle.
 
Almandiinin osasto oli se osasto, joka oli pakko päästä listalla ja hyvä etten ensimmäisenä tuonne porhaltanut. Nämä Japanilaiset kankaat ovat vaan hurmanneet minut ihan täysin ja on aina ilo mennä osastolla käymään. Vastaanotto on aina niin iloinen ja kyllä siinä muutama sananenkin tulee vaihdettua. Nyt ostin muutaman lastenkankaan. Tuo kissa kangas on ihanan Super pehmeää, josta tulisi ihana peiton toinen puoli ja pitäähän pikku pojalle tehdä jotain tuosta Peter Pan-kankaasta. Itselleni ostin nuo kaksi muuta kangasta ja tuosta reunimmaisesta ajattelin ommella kassin. Kukka kangas on puhdas heräteostos, mutta se oli pakko saada sen kauneutensa vuoksi.
 
Paapiin kankaita olen aiemmin vain ihaillut, kun käyttäjää näille kankaille aiemmin lähipiirissäni ei ole ollut. Mutta onneksi tilanne on toinen ja saan nyt ommella pieniä ihania vaatteita. Nämä Siiri ja Myyry kankaat oli suunnitelmassani saada ja onneksi nämä sainkin ostettua.
 

Kuten yllä jo kirjoitinkin, niin haaveilin saavani Nuppu printin Sydäntalvi kangasta ja onneksi sain tätä nyt yhden tunikan verran. Että ihminen onkin onnellinen ja nyt kauhulla jännitän kuinka raaskin alkaa leikkelemään tätä ihanuutta, kun koskaan en ole itselleni vielä mitään vaatetta ommellut. Mutta ehkä harjoittelen jollain muulla kankaalla ensin, ennen kuin lähden tätä työstämään. Mutta tykkään!

Lopuksi vielä nämä ihanat Annariikka Qvistin kortit lähti mukaani ja noille joulu aiheisille kortteille taitaa olla jo vastaanottajatkin tiedosssa.

Tämmöinen oli minun messu päivä. Kivaa oli, hirmu paljon paljon ihmisiä, mukavia jutteluita. En tiedä oliko messukokemuksella jo osansa, mutta en osannut stressata edes sitä huimaa väenpaljoutta, kaikki lutviutui hyvin ja pääsin näkemään ne mitä aikomuksena olikin. Jos jossain pisteessä oli ruuhkaa, niin hetken kun malttoi odottaa niin kyllä sinne pääsi ihastelemaan tuotteita. Eli maltti oli valttia!

Vaikka alkuun mietinkin, että olenko jotenkin kaavoihini kangistunut, kun suunnitelmassani oli ne vanhat tutut kauppiaat ja uusia reittisuunnitelmasta ei löytynyt. Niin eipä se kyllä haittaa, kun sehän on vain hyvä pohja päivälle ja sitten rikkautena tulee ne uudet ja mielenkiintoiset tuttavuudet joihin eilenkin sain tutustua. Ja näinhän se kuuluu mennäkin, ei kaikkea voi eikä pidäkään suunnitella täysin etukäteen.

Tarkoitukseni oli vierailla messuilla kahtena päivänä, mutta nyt täytyy tunnustaa, että lauantai oli niin tehokas ja hyvä päivä, että en kokenut tarpeelliseksi enää sunnuntaita lähteä messuilemaan. Sain yhtenä päivänä kaiken mitä messuilta halusinkin ja nyt on hyvä fiilis.

Nyt vaan odotellessa uusia messuja! Kyllä vuosi menee nopeaan ja se aika on hyvää aikaa käyttää kuluttamalla nämä materiaalit ja ehkä muutamassa nettikaupassakin tulee piipahdettua, niiden kauppiaitten luona joilta nappasin käyntikortin, mutta vielä en tehnyt mitään hankintoja.

Kiitos messuille, järjestäjille ja ihanille kauppiaille sekä muille tyypeille joiden kanssa sai jutustella, mukavaa oli!

-Alvariina-

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Luukku 11. Joulun lahjojen paketit

Osallistun tänä vuonna Facebookin ihanan Käsityöblogit-ryhmän joulukalenteriin, jossa joka päivä käsityöbloggaaja julkaisee joulukalenterin luukun. Tänään on minun luukkuni päivä sekä Eilen tein -blogin päivä. Eilisen luukun teki Craft Candidate ja huomisen luukun julkaisee Uutta vanhaa käsin tehtyä kaunista. Käykäähän tutustumassa myös muihinkin joulukalenterin luukun blogeihin, niistä löytyy vaikka mitä kivoja jouluisia ideoita.


Itse halusin, että joululahjat, joita tänä jouluna annan lahjaksi, niin niissä olisi jokin toinen pakkausmateriaali, kuin joulupaperi. Vaihtoehtoina toteuttamiseen oli muutama ehdokas, mutta lopulta päädyin ompelemaan ihan perus kangaskasseja joissa on vuorikangas ja sisällä on pieni tasku.

Näihin kasseihin olen voinut käyttää kaikenmaailman jämäkankaat, myös ne kaikista pienimmätkin tilkut joita jää aina jäljelle. Aloin vaan ompelemaan suikaleita ja mini paloja yhteen ja ne ompelin sitten kiinni toisiinsa ja siinä samalla alkoi hahmottua minkälainen kassista tulisi. Enempää en suunnitellut lopputulosta vaan kassin ulkonäkö hahmottui itsellenikin pikkuhiljaa sen valmistuessa. Vuorikankaat ei ole tilkuista kasattu, ne ompelin yhdestä kangaspalasesta. Jokaisesta kassista tuli eri kokoinen, mutta niinhän ne lahjatkin on erilaisia ja kokoisia.










Hetken aikaa jouduin miettimään, kuinka saan kassista edes vähän sen mallisen, että se muistuttaisi lahjapakettia, mutta sitten hoksasin, että rullaan kahvat ja ylimääräisen osan kivasti rullalle, jolloin se muistuttaa enemmän pakettia, eikä ole vaan epämääräisen näköinen  möhkäle. 

Koska tässä on samalla myös tarkoitus ylimääräisen roskan vähentämisestä, niin enhän tietenkään voinut käyttää näihin mitään valmista lahjanauhaa. Joten tämän lahjanauha asian ratkaisin ketjusilmukoista virkatulla nauhalla. Eli samalla sain käytettyä myös jämälankoja pois, joten ei huono juttu ollenkaan. 

Mielestäni näistä kasseista tuli tosi kivoja ja toivottavasti myös tämä ilahduttaa lahjan saajaa jatkossakin vaikka kauppareissulla muovikassin sijasta tai varakassina matkalla. Tällä viikollahan julkaistiin, että Suomen Luonto -lehti on valinnut tämän vuoden turhakkeeksi muovikassin. Joten ehkäpä nämä lahjakassit osaltansa vähentävät muovikassien kulutusta ensi vuonna.



Pienenä vinkkinä voin kertoa, että tämmöisen kassin ompeleminen ei kestä kovinkaan kauaa, niin näitä ennättää ommella vielä vallan mainiosti joulupaperin korvaajaksi, jos niin haluaa. Näihin kasseihin saa kulutettua tosi hyvin kankaat joita muuten ei tulisi käytettyä, niin samalla saa väljyyttä myös kangasjemmoihin. Tai tämmöisen kassinhan voi antaa vaikka pelkästään lahjaksi jos sen taittelee kivasti ja väliin sujauttaa esimerkiksi suklaalevyn ja sitoo paketin kauniisti langalla yhteen.. 

Oikein mukavaa sunnuntaita! 


-Alvariina-










perjantai 23. syyskuuta 2016

Käsityökirjahaaste kesken jäi, epäonnistuinko?

Keväällä startannut käsityökirjahaaste on edelleenkin mielestäni ihan mahti idea! Vaikkakin se osaltani kesken jäi ainakin siinä ajassa, jonka tähän olin itselleni haasteelle asettanut. Mutta kuinka tässä näin oikein pääsi käymään?

Tämä haaste pääsi osaltani hyvin käyntiin ja vielä muutama haasteen työ on vielä keskenkin odottamassa viimeistelyjä, no ne sitten aikanaan.. Olin tehnyt paperille haasteesta täydellisen suunnitelman. Jokaisesta kirjasta olin kirjannut ylös mallin ja sen sivunumeron mitä tekisin juuri siitä kirjasta. Tämä kaikki tietysti oli jo loppu keväästä.

Sitten kesän aikana luin Marie Kondon Konmari kirjan. Tätä kirjaa ei varmaan tarvitse kauheasti selitellä, tämä kirja on ollut niin paljon pinnalla koko vuoden ajan. En ole vielä kotiani ns. marittanut, mutta ajatusmaailmaani Kondon opetukset pureutuivat välittömästi ja toki samalla myös näihin tekemiini käsitöihin. Aiemmin olen saattanut tehdä käsitöitä vailla sitä todellista käyttötarkoitusta tai käyttäjää. Mistä syystä minulla on tuolla vino pino juttuja jemmassa odottaen ehkä sitä mahdollista tarvetta. Kesän aikana ja sen jälkeen niin kotini hankinnoissa kuin näissä käsitöissäni olen ajatellut, että en osta tai tee yhtään mitään jos en tiedä mitä sillä tuotteella teen tai tarvitsen.

Moni noista käsityökirjoistani on sellaisia, joiden sisältö ei oikein säväytä. Toki jokaisessa on jotain järkevääkin, mutta nyt kun olen katsonut sitä paperilla olevaa suunnitelmaani, niin huomaan vaan, että ihania töitä joita olisi kiva tehdä, mutta mitä varten niitä teen? Käyttöä tai saajaa juuri niille en kuitenkaan keksisi. Joten suosiolla päätin jättää tämän haasteen osaltani kesken ja teen niistä kirjoista sitten jotain, kun niille ohjeille tarvetta tulee. Ja tähän voin kyllä todeta, että muutaman viikon päästä alkava kirpputoripöytä saattaa saada täytettä muutaman artikkelin verran myös näistä kirjoista, muttei kaikki tietenkään sinne mene.

Tietenkin minä vieläkin teen nyt ja aina vaikka sun mitä käsitöitä ja monia on suunnitteluasteella. Mutta nyt teen sellaisia, joille suoraan tarkoituksen tiedän. Varsinkin kun tuo joulukin on tulossa, niin  onhan se taas kiva sujauttaa paketteihin jotain itse tehtyä.




Joten en koe epäonnistuneeni tässä haasteessa. Teen ainakin hetken vaan niitä oikeasti tarpeeseen meneviä juttuja. Ja kuitenkin tämän haasteen vuoksi tuli luettua/selailtua nuo kaikki käsityökirjat ja nyt oikeasti tiedän, mitä niissä on, muutakin kuin se yksi suosikki ohje. Eli kyllä tästä jotain hyvääkin tuli ja tietysti muutama valmis työkin. :-)

-Alvariina-




sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Virkatut säärystimet

Näin jo aiemmin syksyllä Facebookin jossain ryhmässä postauksen virkatuista säärystimistä. Mikä loistoidea! No pitihän minun sellaiset tehdä, kun mallikin oli niin ihanan kaunis. Tallensin idean päähäni, niin valitettavasti minulla ei ole kertoa alkuperäistä postausta tähän. 

Nämä on virkattu ihan tasaisena levynä pylväitä ees ja taas. Reunoihin tuli simpukat ja sitten napit sivuun. Nappeja tarvitsi olla aika lailla ja tokihan niiden piti olla samanlaiset... Ajatuksenani oli laittaa näihin vaaleanpunaiset muovinapit, mutta tietty niitä jäi uupumaan juuri se yksi tarvittavasta määrästä.. Sitten piti mennä uudestaan nappivarastoille... Olen jemmannut tiettyjä nappeja, jotka on mummoni peruja ja en ole raaskinut käyttää niitä nappeja vielä minnekään. Mutta nyt  niistä mummoni vanhoista napeista löytyikin, aivan täydelliset napit näihin säärystimiin ja vielä oikea määräkin. :-)


Lankana näihin käytin Novitan 7 veljestä vaaleanharmaata ja sitä kului noin puolitoista kerää. Nämä valmistui tosi nopeasti, siis tuo virkkaus osio.  Mikä minua hidastutti näiden valmiiksi saattaminen oli nappien ompeleminen.. Muutenkin minulle se nappien ompelu on niin huoh jotenkin tylsää... Mutta nyt ne on valmiit! :-)

Ja pikku vinkkinä.. Jos vielä puuttuu joululahja idea niin tässä yksi sellainen, joka ei vie montaa iltaa valmistuakseen.

Talvikin tuli kerrasta joten nautitaan nyt kauniista lumisista maisemista!

- Alvariina-









keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Pikku kukkaro

Innostuin tekemään itselleni pikku kukkaron tilkuista. Minulle jäi pienen pieniä kangaspaloja tilkkulaukun jäljiltä, joten niitä hyväksikäyttämään tätä kukkaroa varten. Koska yhtäänhän kangaspalasia ei passaa pois heittää, vaan käytetään niitä sopivaan juttuun aina kun mieleen jotain tulee.

Tämä kukkaro on minulle juuri sopivan kokoinen, tänne mahtuu ne tarpeelliset kortit ja muut mitä pitääkään tuonne mahtua. Aika näpertäminenhän noiden tilkkujen kanssa oli, kun en todellakaan ole mikään tilkkuilu mestari vaan täydellinen amatööri, mutta eikös sitä sanota, että tekemällä oppii!


Ja nyt minulla on samaan tyyliin pikku kukkaro kuin kassini, josta on tullut ehdottomasti tämän kesän suosikki laukkuni.


- Alvariina -





sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Virkattu pitsi pussukka


Hurmaavat pitsit kirja on yksinkertaisuudessaan vaan niin hurmaava. Tämän kirjan nimi on kyllä ihan totta, kirja täynnä mitä ihanimpia pitsejä! Itse otin tästä kirjasta työnalle ensimmäiseksi kannessakin näkyvän kukkaron. 

No toki heti aloittaessani tiesin, että omasta versiostani tulee suurempi mitä malli on, tein Novitan Kartano langasta ja koukulla nro 2. Ohjeessa on käytetty ohkasempaa lankaa ja koukku nro. 0,75. Mutta pussukanhan minä halusinkin tehdä. :-)


Ja puolitoista viikkoa myöhemmin pussukka on valmis! Tämän virkkaus vaati paljon keskittymistä, tarkkuutta ja välillä vähän purkamistakin. Päänvaivaa ehkä eniten tuotti saada vuorikankangas oikean kokoiseksi. Kun eihän tietenkään ohjeen kaava ollut oikean kokoinen vaikka sitä kuinka olisi suurentanut. 

Ja olihan tässä mallin lisäksi muutakin uutta minulle, tuo ommeltava kehys.. Vaikka kuinka olen ostanut noita kehyksiä jemmoihini tulevia projekteja varten, niin vielä en ollut kertaakaan tuollaista kiinnittäny. Mutta ehkä eniten pahinta oli se aloittamisen jännitys kuin kehyksen ompelu. Alkuun kun pääsi niin hyvin se sitten sujui. Halusin toki tuohon pussukkaan myös olkahihnan. Ja muutamaa vaihtoehtoa pyöritellessäni päädyin kuitenkin virkkaamaan itse hihnan ja noin on parempi.



Tämä pussukka ei jäänyt omaan käyttööni vaan tämä matkasi serkulleni syntymäpäivälahjaksi. 


Mutta kyllä tämä niin ihana on, että minun täytyy tehdä tämmöinen myös itselleni, mutta nyt seuraavaksi jotain muuta.

-Alvariina-


















sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Käsilaukku


Siinä se on! Ihka ensimmäinen laukku jonka olen ihan itse tehnyt! Alunperin minun oli tarkoitus tehdä tilkkuja käyttäen normi kauppakassi, mutta työn edetessä tästä tulikin käsilaukku. Tämän laukun valmistuessa minulle tuli ensi kertaa "wau" fiilis, mä olen ihan oikeesti tehnyt tämän itse! Ja kuten ystäväni hänelle tätä kertoessani sanoi, että "tallenna mieleesi se tunne, se on mahtava" ja sitä se onkin!

Tilkkuja käyttäen tein laukun sivut ja päädyt sekä pohjan tein kokonaisista kangaspaloista. Laukun kaikkiin sivuihin sekä pohjaan laitoin vahvikekangasta kankaiden väliin, jotta se olisi käytössä vähän ryhdikkäämpi. Laukunkahvat löytyi jemmoistani ja nekin on juuri oikeanlaiset tuolle laukulle.


  

Laukku on juuri oikean kokoinen, sinne menee hyvin iPad, meikkipussi ja rahapussukka eli ne tärkeimmät. Ja tilaa jää vielä muullekin mitä se sitten aina onkin. Tästä tulikin nyt minun kesälaukku tälle kesää.


- Alvariina -