Joulun lahjat

Joulusta on mennyt jo jokunen tovi, mutta en ole vielä tänne päässyt aiemmin esittelemään tuotoksiani, niin tässäpä niitä nyt sitten tulee. 

Kuten aiempinakin vuosina, niin tänäkin vuotena joulu pääsi taas minut yllättämään ja kiire kaikella tekemisellä taas kerran tuli! Jotain saattoi jäädä tekemättäkin mitä ajatuksissani oli, mutta ne tärkeimmät sain valmiiksi kuitenkin aikataulussa. Jos kuitenkin tänä vuonna muistaisin alkaa tekemään juttuja vähän aiemmin. Tässä on yksi hyvä tavoite tälle vuotta.

Lahjapaketteihin sujahti tänä vuonna seuraavanlaisia juttuja..

Teeteen Pallaksesta virkkasin 3,5mm koukulla kolmiohuivin lämmittämään tätini hartioita tai voihan tämän kietaista myös kaulan ympärille viileällä ilmalla. 

Äidilleni neuloin 4mm puikoilla Novitan 7veljestä sinapin värisestä langasta kaulaliinan. Tämä on neulottu ihan simppelillä helmineuleella. Olinkin unohtanut kuinka ajattoman ja kauniin näköistä pintaa helmineuleella voikaan saada aikaiseksi. 

Piirakkasukkia olin neulonut valmiiksi vuoden varrella ja nämä olivatkin ainoat mitkä jemmoistani valmiina löytyi jo hyvän aikaa ennen joulua. Nämä kaikki on tehty Novitan 7veljestä langoilla ja 3,5mm puikoilla. 

Nämä villasukat lähti lämmittämään tätini miehen jalkoja. Joskus vähän jännittää koon puolesta osuuko oikeaan, mutta kyllä nämä oli olleet juuri sopivan kokoiset. Nämä on tehty myöskin Novitan 7veljestä langoista vihertävän sävyistä Nostalgiaa ja harmaata, puikot 3,5mm. 

Lopuksi jotain ommeltuakin. Ompelin jo aiemmin syksyllä nuo tilkkublokit ja juuri ennen joulua keksin käyttää nämä patalappuihin. Nämä oli niin söpöt, että hetken aikaa jouduin miettimään raaskinko laittaa näitä ollenkaan joulupakettiin, kun nämä olisi sopineet niin hyvin myös omaan keittiöön. Mutta pakettiinhan ne meni, kuten olin päättänytkin ja saanhan minä näitä tehtyä itselleni sitten jossain vaiheessa.

Nämä kaikki lahjat sujautin kangaskasseihin, jotka korvasi tänä vuonna joulupaperin. Niistä voitte lukea tästä aiemmasta kirjoituksesta. Jotain muutakin paketteihin sujahti ja maailmalle lähti, mutta kaiken tohinan keskellä en enää kuvia muistanut taikka kerennyt ottaa, mutta onhan sitä tässäkin.

Nyt kun olen saanut joulun jutut tänne kirjoitettua, niin seuraavan kerran tuleekin sitten vielä vähän viime vuotta ja vähän tämän vuoden tavoitteita, näistä sitten myöhemmin.


-Alvariina- 

Ruskan lapaset ja sukat

Pääsin nauttimaan ruskalomaa Ylläksen maisemiin syyskuun viimeisellä viikolla. Ruska oli tuolloin jo hiipumaan päin, mutta kyllähän siellä vaan siltikin kaunista oli. Viikkoon mahtui auringonpaistetta, vesisadetta, sumua ja tuulta. Mutta säästä huolimatta nautin viikon jokaisesta päivästä ja tehtiinpä päivän suunnitelmat fiiliksen pohjalta, niin ei pettymyksiäkään sitten voinut tulla. Ja olihan se kieltämättä aika ikimuistoista taivaltaa tunturin huipulla sumussa, jossa näkyvyys oli hurjat 20 metriä ja yrität tutkailla missä se reittimerkki oikein onkaan? Mutta nuohan on juuri niitä kokemuksia joita muistaa vielä pitkään.

 

 



Tämä puu säväytti upeudellaan. Ensin, kun näin sen katsoin vaan, että onpa hassu puu, jossa on paljon patteja. Sitten kävelin sen ohitse ja jotenkin minulle tuli tunne, että vielä pitää kääntyä taakse. Ja sitten näin sen, hassulla puulla olikin kasvot ja niitä katsoessani ymmärsin miksi minun piti kääntyä. Nuo kasvot kertoivat kaiken, se hassu puu olikin hyvin vanha ja viisas.



Kotoa lähtiessäni varasin käsitöitä varten mukaan kaksi kerää muutaman vuoden takaista ykkös suosikkiani  sinapin ruskeaa Novitan 7veljestä, jota onnekseni löysin kesällä vielä eräästä kaupasta. Mielessäni oli neuloa itselleni oikein pitkät piirakkasukat ja niitä sitten vaan tekemään. Olihan luvassa kuitenkin ajomatkoja ainakin n.2000km, joten hyvin oli ainakin aikaa neuloa.

En löytänyt suoraan netistä valmista ohjetta, joka olisi ollut minun jaloille sopiva. Joten hylkäsin sitten kaikki ohjeet ja sitten vaan sukkia neulomaan omin neuvoin. No eihän noihin sinänsä mitään ohjetta tarvitsekaan, jos aiemmin on piirakkasukkia neulonut, samalla kaavallahan nuo pitkätkin tehdään, kun muistaa vaan kaventaa vartta sopivasti. Sukkia sitten neuloin kaikilla ajomatkoilla mitä liikuskelimme viikon aikana ja toki oli myös pitkät illat aikaa mökissäkin näitä tehdä. Joten yllättäen sukat valmistuikin sitten tosi nopeaan ja olihan vielä lomaakin ihan vähän jäljellä, joten jotain lisätyötä piti sitten keksiä. 

Olin neulonut sukat omilta keriltänsä, joten minullahan oli sitten kaksi samankokoista nytteröä jäljellä. Niitä katsoessani mietin, josko ne riittäisi vielä lapasiin? Niitä sitten tekemään, olihan minulla vielä kotona tuota lankaa jemmassa jos nytteröt ei olisi riittäneet. Halusin lapasiinkin tuon ihanan piirakka kuvion, niin sitten minulla olisi kivasti samaa sarjaa sukat ja lapaset. Olen jo aiemmin virkannut tuosta langasta pipon, niin sekin passaa näiden kanssa. Lapasia en ollut koskaan aiemmin piirakka kuviolla tehnyt, mutta ei muuta kuin kokeilemaan ja hyvin tuo kuvio myös lapasiin sitten kävikin.

Lapaset valmistui kuin itsestään, kun niin nopsaan sain molemmat valmiiksi. Sukista jääneet nytteröt siis riitti juuri lapasiin ja enää jäljelle ei sitten jäänytkään lankaa, kuin metrin verran molemmista nytteröistä. Joten nyt voi sanoa, että oli aika tehokasta tuo langan käyttö sekä riittävyys.

Paluumatkaa oli jäljellä enää noin 80 kilometriä kun lopulta tuumasin sanoa miehelleni, että nyt kaikki on valmiina ja jopa pääteltynä! Joten sitten tuon loppu matkan pyörittelin sormiani ja mietin mitä sitten seuraavaksi aloittaisinkaan..
 

 

 

 

 

 

 

Loma oli kaiken kaikkiaan ihana ja akut latautui hyvin taas arjen aherruksiin. Eli kyllä kerkesin rentoutuakin, etten koko aikaa rehkinyt hullunlailla ainoastaan sukkapuikkojen kanssa. 

-Alvariina-

Aurinkoiset piirakkasukat

Mistä tietää, että on taas se aika, kun on myönnettävä syksyn saapuvan ja kesän väistyvän taka-alalle?

Minulla sen ensimmäisenä huomaa siitä, kun kaivan esille sukkapuikot ja -langat. Kesän aikana käsityöt painottuu virkkuu töihin ja sukkia minun ei edes tulisi mieleen neuloa. Mutta kun kesä alkaa olla ohitse, niin automaattisesti tulee sukkien neulominen kuvioihin mukaan. Niin kävi nytkin ja ensimmäiset villasukat tälle syksyä ovat valmistuneet.

Alitajunnassani oli vielä varmaan kesä vahvasti mielessä, kun mitään ajattelematta valikoin jemmoistani tuon keltaisen lankakerän. Tuo kerä on ollut jo tosi pitkään marinoitumassa jemmoissa ja nyt siitä syntyi piirakkasukat.

Olisiko mikään muu sävy kuin tuo auringon keltainen voinut olla parempi, josta neuloa tämän syksyn ensimmäiset sukat? 

Vielä näillä sukilla ei ole oikeaa kotia. Mutta luulen, että näillekin aurinkoisille piirakkasukille käyttäjä löytyy ja pääseevät sitten lämmittämään jalkoja auringon keltaisella voimalla.

-Alvariina-

Piirakkasukat

Räsymattosukkia, raitasukkia, jämälankasukkia ja kaikissa näissä tietysti huikean kirjavia värejä! No kai tuo syksyn ja talven pimeys vaikutti myös käytettävien värien päätökseen. Paljon paljon eri värejä, mitä kirjavempi tai raikkaampi niin sitä parempi! 

Voih... Ja sitten tuli se väriähky! Nyt halusin saada aikaiseksi jotain kaunista, herkkää ja rauhallista. Onhan toki päiväkin jo pidentynyt joten luonnonvaloakin syvän talven pimeyden jälkeen on ollut näkyvillä enemmän. Niin kai sitten mielikin jo kaipasi luonnonvalkoista rauhallisuutta langanmuodossa työstettäväksi ja malliksi päätyikin ihanan kauniit pitsiset piirakkakkasukat. 

Sukat on nyt valmiit ja näitä oli niin ihana tehdä. Koska tällä hetkellä tekemiseni tahti on vielä hyvin verkkaista niin nämä syntyikin muutama rivi kerrallaan tahtiin, mutta niin ne vaan valmistui. Mikäli haluat oppia näiden tekemistä, niin Novitan sivuilta (Täältä) löytyy todella simppeli ohje.

- Alvariina -