Virkattu viltti pienelle prinsessalle

Vauvanviltit on sellaisia joita olen virkannut ainoastaan pyynnöstä, kun sellaiselle tilausta on tullut. Näitä virkkaan aina yhtä suurella ilolla! Viltit olen aina saanut toteuttaa oman makuni mukaan, mutta toki aina olen halunnut kuulla väri mieltymyksiä mitä ehkä vanhemmat toivoisivat siinä olevan. No pojalle on tullut laitettua sinisen sävyjä sekä ripauksena joitain muita sävyjä ja vastaavasti tyttövauvalle vaaleanpunaista ja jotain muuta lisäksi.

Tämän viltin osalta en sitten saanutkaan mitään vinkkejä. Tätä vilttiä ei pyydetty minua tekemään vaan kerrankin viltti jonka itse annoin lahjaksi. Tiesin, että pieni prinsessa on syntymässä, joten toki vaaleanpunainen tuli pääväriksi ja muut värit sitten tuottikin pientä pähkäilyä. Ja kieltämättä tämä viltti vaati yhden harjoittelukappaleen toisilla väreillä ja mallilla.. Siihen en ollut ollenkaan tyytyväinen ja aloitin sitten kaiken ihan alusta käyttäen vaaleanpunaista, vanhan roosan sävyä, valkoista ja kahta eri harmaata. Näitä värejä sopivasti sekoittaen isoäidinneliöihin ja siten viltistä tuli sellainen johon olin enemmän kuin tyytyväinen. 

Lankoina tässä on Novitan Miamia sekä muita saman vahvuisia puuvillasekoitelankoja.
Kokoa viltille tuli n.66x92cm, langankulutus 480gr ja koukku 3,5mm.

Nyt viltin olen antanut jo lahjaksi ja mitä näin pikku prinsessan viltin päällä olevan, niin voin vaan sanoa että värivalinnat meni oikein. :-) 

-Alvariina-

Virkattu tyyny

Koristetyynyjä mielestäni ei voi olla koskaan liikaa yhdellä kertaa sohvilla, mieheni mielestä niitä voi olla ja aina ne on kuulemma tielläkin? En ymmärrä tuota ollenkaan, joten päätinkin virkata sitten uuden tyynyn olohuoneeseen.

Tyynynpäällisen virkkasin yhdellä suurennetulla isoäidinneliöllä. Kokoa tuolle tyynylle tuli 50x50cm, lankana käytin vaaleanpunaista, -sinistä ja oliivinvihreää sopivasti rytmitettynä. Tyynyn toisen puolen virkkasin perus pylväillä luonnonvalkoisesta Miami-langasta. Nyt onkin mukava, että tyyny on käytettävissä kaksipuoleisena. Kun haluaa kunnon mummola tyyliä, niin pitää esillä tuon ns. oikeanpuolen eli isoäidinneliön näkyvissä. Ja vastaavasti, kun haluaa rauhallista tyylikkyyttä, niin kääntää vaan ja sitten onkin valkoinen tyyny esillä niiden monien muiden valkoisten seassa.

Tyynystä tuli mukavan pehmeä ja kyllä tuon päälle voi pään laittaa ja ottaa joskus vaikka pienet päikkärit. Tässä samalla saan toteutettua tuota jemmoissa olevia lankojen kulutus urakkaa ja kyllä sitä tähänkin ihan kiitettävästi kuluikin. :-)

Ja kyllä, myös mieheni hyväksyi tämän uuden tyynyn. :-)

-Alvariina-

Vauvalle viltti isöäidinneliöistä

Sain jokin aika sitten ihanan pyynnön, kun tätini pyysi minua tekemään juuri syntyneelle tyttövauvalle viltin.

Olen tehnyt aiemminkin pari vauvanvilttiä ja malliksi päätyi tälläkin kertaa isoäidinneliöt ja lankoina harmaata, luonnonvalkoista ja tietysti pieni ripaus vaaleanpunaista. Oi kuinka ihana olikaan alkaa virkkaamaan paloja näillä ihanilla väreillä, tykkäsin! Värivaihtoehtoja pyörittelin hetken aikaa eri mallipaloilla ja lopulta päädyin tekemään palat kahdella yhdistelmällä. Reunukseen virkkasin vielä joka värillä yhden kierroksen ja sen viimeistelee harmaa simpukka rivistö.

Aiemmin olen kiinnittänyt takapuolelle kankaan kiinni, mutta tällä kertaa päädyin olla kiinnittämättä fleeceä vilttiin kiinni. Joten se tuli erillisenä vilttinä jonka reunaan ompelin vaaleanpunaisella pitsinauhalla kanttaukset.

Nyt pystyin tämän julkaisemaan täällä blogissakin, kun salaisuus ei voi enää paljastua. Viltti on annettu ristiäislahjaksi ja kyllä hän saikin kauniin nimen. :-)

Vielä on muutama päivä jouluun ja pikku touhuilut on vienyt kaiken aikani, mutta niistä sitten enemmän aikanaan. 

- Alvariina -

Oma viltti

No niin, nyt on viltti valmis josta aiemmin jo kirjoittelinkin.. Eli nytteröistä (=jämälangoista) kaikki sai alkunsa, mutta taas se nälkä kasvoi syödessä ja olihan se ostettava lisää lankaa juuri tätä vilttiä varten.. Tarkkaa langanmenekki määrää en laskenut, mutta uskallan arvata, että ainakin se kymmenisen kerää eri värisiä 7 veljestä keriä tähän hupeni.

Alla kuva, mikä oli siis alkuperäinen suunnitelmani. Yhdistäisin palaset yhteen takaapäin virkkaamalla, kuten aiemminkin olen tehnyt. Mutta halusinkin kokeilla itselleni jotain uutta tapaa ja virkkasinkin sitten pylväillä yhdistellen viltin kasaan ja voi että projekti kasvoikin sitten työllisesti että koollisesti! 

Pääteltäviä lankoja oli ihan yli paljon ja niitä kertyikin sitten tuollanen puolen litran kokoinen lasipurkki.. Ja koska mitään ei pidä heittää pois, niin nuo käytetäänkin sitten myöhemmin jonkin pikku projektin täyte materiaalina.

Ja valmista!! Kuvaus apulaisena tällä kertaa toimi nuorempi kissamme Niilo. No toki molemmat kissat ovat olleet oikein ahkerina apulaisina koko projektin ajan, niin suotakoon toisen heistä päästä kuviinkin asti. :-)

Reunaa mietin jonkin aikaa mitä sille tekisin. Joten päädyin virkkaamaan simpukka kuviolla reunuksen suoraan pylväisiin kiinni. Ja kyllä se noinkin toimii, vaikkei simpukoiden alla olekaan yhtenäistä pylväsriviä tai kiintosilmukoita. 

Neliöitä tässä viltistä on 96kpl Ja kokoa tälle tuli n.115x175cm, hyvä näin! Alkuperäinen ajatukseni oli siis tehdä viltti joka juuri peittää jalat sohvalla ollessa, mutta nyt pääsenkin ottaa vaikka päiväunet tämän alla.

Niilo päättikin sitten testata kuinka unet maistuu valmiin viltin alla. <3

Nyt kun tämä maaliskuun alussa aloitettu projekti on valmis, niin olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. Ja todellakin, tämä viltti on omaan kotiin käyttöön. Useampi viltti tässä on tullut tehtyä, mutta kaikki on ollut lahjoja. Joten nyt on kiva, kun on sitten itselläkin tämmöinen virkatusta neliöistä kasattu viltti. :-)

Ja sitten seuraavaa projektia... Täysin tarkkaa suunnitelmaa ei vielä ole, mutta jotain voisin kokeilla tuosta Sydämellisiä lahjoja neuloen-kirjasta jonka jokin aikaa sitten tulin ostaneeksi.

Mukavaa sunnuntain jatkoa!

-Alvariina-

Valokuvakehysten tuunausta

Idea tuunata valokuvakehyksiä on pyörinyt jo pidemmän aikaa mielessäni, kunnes eilen sitten sain kipinän alkaa ajatusta toteuttaa! Minulla on paljon noita ylimääräisiä valokuvakehyksiä joten nekin oli valmiina tämän inspiraation tulessa. Ja kaikenlaisia koristuksia minulla on paikat väärällään.

Ensimmäinen vasemmalta kehys, jossa on harmaa pitsiliinan, on itseni virkkaama. Jossain vaiheessa päätin että teen vinon pinon itse pitsiliinoja, mutta täytyy kyllä myöntää että into loppui tuohon yhteen... Ehkä sitten joskus myöhemmin tulee sitten se vinopino. :-)

Keskimmäiseen laittelin sydämen muotoon nappeja, tämä on vähän samanlainen kuin ystävänpäivä toivotukseni sydän..

Ja sydän teema jatkuu myös oikean reunimmaisessa kehyksessä. Kaksi rautalanka sydäntä valkoiseksi spreijattuna. Sanoin miehelleni että siinä ollaan me kaksi, söpöä.. 

Viimoisena kehys tuunauksena on pitsikuvoinen kangas taustalla johon kuumaliimasin vielä lisäksi helmiä koristukseksi. Yksinkertaisiahan nämä on, mutta olen näihin kovin tyytyväinen, joskus se simppeli on kauneinta, ainakin minun silmääni. 

Ja se suurin syy miksi olen ollut blogi hiljaisuudessa on tuo alla olevan kuva.. Vaikka keskeneräistä ei pitäisikään esitellä, niin raotan teille kuitenkin vähän tätä hiljaisuuteni syytä. 

Minulle oli kertynyt aika määrä taas niitä nytteröitä eli jämälankaa ja varsinkin seiska veikkaa.. Kun olin saanut viimeisimmän peiton valmiiksi, niin oikein päätin että nyt ei hetkeen vilttiä eikä yhtään lappusta ja kuinkas siinä kävikään?! Nytteröt alkoi huutaa minulle kopasta, että heistä on jotain tehtävä ja mitäs muutakaan kuin isoäidinneliöitä. Ja tässä sitä nyt sitten ollaan.. 

Vaikka kuinka ajattelin, että teen ainoastaan sen kokoisen viltin mihin nuo jämälangat riittää, niin ei. Nälkä kasvoi syödessä eli kun nytteröt oli kulutettu, niin pitihän sitä mennä kauppaan ostaa lisää lankaa, loputon kierre.. Varmaan tuttua teillekin? :-)

Ainoa sääntö minkä päätin oli että ei yhtään valkoista! No senkin osittain kumosin, eli kun muut langat oli vähissä ja halusin jokaisesta neliöstä kolmen langan värisen, niin valkoinenkin oli sitten otettava yhdessä vaiheessa kehiin, kun muuten yksi ilta olisi hommat tyssännyt yhden värin puutteeseen... Mutta kuitenkin, olen käyttänyt valkoista niin vähän kuin mahdollista ja hyvinhän se tuonne sekaan häviää.

Tämmöistä tällä erää. Jatkan nyt tuota viltin kasaamista, jotta jossain vaiheessa voin esitellä teille valmiin viltin. Työtä vielä riittää...

-Alvariina-

Viltti ja tohvelit

Olen viime aikoina ollut kovin salamyhkäinen tekemisistäni, mutta joskus on oltava hissukseen, kun lahjoja tekee.. :-)

Juhlimme perhepiirissä viime viikonloppuna rakkaan äitini syntymäpäiviä ja tein hänelle syntymäpäivälahjaksi virkatun viltin ja huovutetut tohvelit.

Virkkasin viltin 7-veljestä langasta, ruudut on tehty erilaisilla ruutumalleilla. Mallit ruutuihin otin 200 virkattua ruutua-kirjasta. En tullut laskeneeksi kuinka monta erilaista eri ruumallia vilttiin virkkasin, mutta kyllä niitä useampi erilainen tuli. Osaa on vain yksi ja osaa vähän useampi. Toki sitten nuo isoäidinneliöt, jotka on aina joka toisena, joko yksivärisenä tai kirjavana. 

Värimaailmasta halusin rauhallisen, kuitenkin pienellä säväyksellä turkoosia.. En laskenut käytettyä langan määrää mitä vilttiin meni, mutta arviolta lankaa meni vähän yli kymmenen kerää. Mutta painava se ainakin on!

Huovutetut tohvelit tein Joki-langasta pesukoneella huovuttaen. Varren tohveleihin virkkasin jälkikäteen. Koskaan en ollut tämmöisiä tehnyt, mutta olen todella tyytyväinen lopputulokseen ja näistä tuli juuri oikean kokoisetkin.

Jouluna aloitettu urakka on nyt valmis ja olen niin iloinen, että sain nämä valmiiksi! Koska jouduin olemaan melkein pari viikkoa tekemättä yhtään mitään, niin meinasi tulla ihan hippunen kiirus, mutta onneksi oli myös yön pikkutunnit aikaa! Ja mikä tärkeintä, niin lahjansaaja tykkäsi lahjoista. <3

Nyt "pakko tehdä" projektilistalla on pari huivia virkattavana, joten ei muuta kuin niitä tekemään!

-Alvariina-

Vauvanviltti

Hei vaan pitkän pitkästä aikaa!

Viimeisimpänä suurena työnä minulla valmistui pikku prinssille vaunuviltti. Tätini pyysi tekemään vauvanviltin tyttärensä tulevalle lapselle. Sain itse päättää värimaailman ja tyylin, kunhan viltistä tuli pojalle sopiva. 

Joten päätin tehdä viltin isoäidinneliöillä osa monivärisenä ja osa yksivärisenä, jotka rauhoittavat värimaailman tunnelmaa eikä tule liian kirjavaa vaikutelmaa. 

Väreiksi valitsin luonnonvalkoisen, harmaan, ruskean ja turkoosin. Näitä sopivasti yhdessä käyttäen. Lankana käytin Novitan nalle-lankaa, jotta peitosta tuli myös lämmin.

Koska lankana käytin Nallea, niin kiinnitin viltin takapuolelle fleece-kankaan joka on miellyttävämpi ihoa vasten. Fleece on aina himpun verran hankala kiinnittää, kun se joustaa ja vilttikin joustaa.. 

Huh, mikä työ siinä olikin! Mutta neljännellä kerralla sitten onnistuin! Joku ompelee takakankaan ompelukoneella kiinni vilttiin, mutta itse tykkään ommella kankaan käsin. Mielestäni tällöin ompelujäljestä saa "joustavamman" ja ompeluksesta paremmin häivytetyn.. No, toki tämä mielestäni vaatii vähän enemmän työtä, mutta lopussa tulos on parempi. 

Kun olin saanut kankaan vilttiin kiinni, ompelin vielä reunaan koristenauhan, jolloin työstä tuli huollitellumpi. Ja toki tämän ompelin myös käsin. Koristenauhaksi tällä kertaa valikoitui Mikki hiiri-nauha ja mielestäni sopi vilttiin kuin nenä päähän.

Lopputulos on sitten tämmöinen ja olen kyllä itse tyytyväinen tähän. Vaikka moni työvaihe vaatikin paljon, niin kyllä se kannatti. :-)

Mukavaa sunnuntaita!

-Alvariina-

Monen monta projektia...

Tiedättekö sen tunteen, kun löydät jonkin super ihanan langan ja samalla hetkellä päähän alkaa tulvia miljoona ideaa mitä siitä voisi tehdä. Pohdit, pähkäilet ja suunnittelet ennenkuin otat koukun tai puikot esiin ja sitten alat toteuttaa ideaa. Minä tiedän tämän tunteen hyvin vahvasti.. ;-) Ja nyt tulee se mutta.. Mutta miksi ihmeessä näitä super ideoita tulee niin paljon mieleen ja kaikki aina yhtäaikaa!

Tällä hetkellä virkkaan isoäidinneliöitä, jos taas joku päivä lappusia olisi sen verra paljon, että saisin taas viltin aikaiseksi. Näiden lisäksi on menossa puikoilla villasukat ilman kantapäätä. Sekä sipulipusseja ja tiskirättejä tulee tasaisesti kaikkien muiden töiden lisäksi ja ja ja...
Tässähän ihan hengästyy, kun alkaa miettiä niitä kaikkia projekteja mitä tällä hetkellä on menossa ja suunnitteilla ajatuksissa....
Sunnitelmissa olisi virkata matot kotiin, joo siis kuteetkin on jo aikaa sitten ostettu valmiiksi, mutta se aika näiden tekemiseen puuttuu... Joulukin on tulossa ja olisi ihana saada rakkaille jotain pehmoisia paketteja pukinkonttiin... Ja sitten kaikenaikaa löytyy lisää ihania lankoja ja taas ne uudet ideat päähän! Tämä on yhtä oravanpyörää, mutta niin miellyttävää sellaista. :-)

Vaikka näitä keskeneräisiä töitä paljon onkin, niin kyllä jotain aina valmistuukin. Sain tänään valmiiksi villasukat ihan perinteisellä mallilla ja ihan vahvistetuilla kantapäillä, jee! Ja siis tämä on minulta paljon! Vaikka kuinka teen kaikenlaisia käsitöitä, niin villasukat ja lapaset on minun akilleen kantapää.. Villasukissa kantapää tuottaa aina tuskaa ja lapasissa se peukalo.. Kuinka monet lapaset minua odottaakaan vaan sitä peukalon tekemistä.. Mutta kaikillahan se jokin heikkous on oltava, eikös niin? ;-)
Tässä  alla kuva, kun villasukat oli vielä vaiheessa ja sitten sukat valmiina. :-) Minun täytyy kiittää ihanaa työkaveriani joka oli maailman paras ope ja tuki, kun näitä kudoin, enpä olisi saanut näitä tehtyä ilman häntä. Ja nyt vaan uudet sukat sitten puikoille, jottei kaikki kantapääasiat heti mielestä unohdu..

Ja tässä alla vielä muutama kuva uusiin ideoihin.. Nämä kuvat on otettu Tallinnan Martin markkinoilta tämän kuun alusta. Voi, että siellä oli ihania ja niin kauniita käsitöitä!

Näihin tunnelmiin..

- Alvariina -