Vauvalle neulotut asusteet

Voi apua kuinka pienet villasukat!? Tuumasin välittömästi, kun aloin neulomaan pienen pieniä junasukkia. Koskaan aiemmin en olekaan neulonut mitään näin pieniä juttuja ja nämä ensimmäiset  pienet neulomukset herätti itsessäni koko ajan ihailua ja ihmettelyjä! Halusin neuloa pienokaiselle ensimmäisiksi asusteiksi ne perinteiset eli kypärämyssyn, lapaset ja junasukat.

Junasukkia olin ihastellut aiemmin monissa Facebookin käsityöryhmissä ja onhan niillä sen verran ihana tarinakin taustalla, että nämä sukat valikoitui ensimmäisenä To do-listalle, silloin kun sain kuulla lähipiirini vauvauutisista. Nämä sukat oli ihanat neuloa ja suht nopsaan valmistuivatkin. Ensi ihmettelyjen jälkeenkin ihmettelin vielä moneen kertaan, että kuinka pienet sukkaset onkaan, voi että.. Junasukkien ohjeen löydät täältä.

Kypärämyssyn neuloin Novitan ohjeella, täällä. Myssyn ohjeen lukeminen tuotti jonkun verran työtä ja muutamaan otteeseen jouduin purkamaankin, kun en ihan meinannut hoksata mitä tehdä ja mihin suuntaan se kulma kääntyy, huoh.. Mutta onneksi sain apuja ystävältäni tämänkin ohjeen tulkkaamiseen. :-) Niin se myssy kuitenkin vaan valmistui ja näin jälkikäteen ei tuo kyllä ollut vaikea tehdä, kun vaan tajusi sen ohjeen.

Lapasethan toki piti neuloa tähän settiin myös ja nämä valmistuivat ihan itsestään! Ja voi kuinka helppoa oli, kun ei tarvinnut peukaloa tehdä. Lapasiin löydät ohjeen täältä.

Kaikki nämä neuloin ihanan harmaasta Maija-langasta, mutta nyt taisin olla niin tohkeissani, että en edes hoksannut langankulutuksia punnita, mutta kokonaisarvio näiden langankulutukseen on ehkä noin 130gr todella karkealla arviolla. Puikot oli 3mm hiilikuidut. Nämä kaikki oli niin kovin mukava neuloa, niin luulenpa että kohta täytyykin alkaa tekemään astetta suuremmat versiot näistä niin on sitten vauvelille sopivan kokoiset myöhemminkin.

Tähän loppuun vielä sukkien tarina.

"Tämän sukan sydämellisen ja mieleenpainuvan tarinan kertoi meille Eila Turenius neulekoulussa Kaarakan talossa. Alkuperäiset valkoiset sukat ovat Terttu Latvalalla varmassa tallessa.

Terttu Latvalan äiti Kerttu Latvala oli matkalla 2 kk ikäisen tyttövauvansa Tuulan kanssa sotaa pakoon alkuvuodesta 1940. Junamatka Vaasasta keskeytyi, kun rata oli poikki pommitusten takia. Junassa oli heitä vastapäätä istunut eläkkeellä oleva käsityönopettaja, jolle tuli sääli pientä vauvaa ilman tossuja. Niimpä hän oli purkanut valkoista, käsin neulottua villatakkiaan ja neulonut langasta sukat radan korjaustöiden aikana.

Kerttu Latvala neuloi elämänsä aikana useita satoja sukkia tällä samalla mallilla, uudet aina kun tuttavapiiriin syntyy uusi vauva. Myös Terttu Latvala on neulonut yli 200 paria ja Eila Tureniuskin yli 50 paria.

Paitsi että sukka on kaunis katsella, se pysyy erittäin hyvin pienen lapsen jalassa."

-Alvariina-

Ruskan lapaset ja sukat

Pääsin nauttimaan ruskalomaa Ylläksen maisemiin syyskuun viimeisellä viikolla. Ruska oli tuolloin jo hiipumaan päin, mutta kyllähän siellä vaan siltikin kaunista oli. Viikkoon mahtui auringonpaistetta, vesisadetta, sumua ja tuulta. Mutta säästä huolimatta nautin viikon jokaisesta päivästä ja tehtiinpä päivän suunnitelmat fiiliksen pohjalta, niin ei pettymyksiäkään sitten voinut tulla. Ja olihan se kieltämättä aika ikimuistoista taivaltaa tunturin huipulla sumussa, jossa näkyvyys oli hurjat 20 metriä ja yrität tutkailla missä se reittimerkki oikein onkaan? Mutta nuohan on juuri niitä kokemuksia joita muistaa vielä pitkään.

 

 



Tämä puu säväytti upeudellaan. Ensin, kun näin sen katsoin vaan, että onpa hassu puu, jossa on paljon patteja. Sitten kävelin sen ohitse ja jotenkin minulle tuli tunne, että vielä pitää kääntyä taakse. Ja sitten näin sen, hassulla puulla olikin kasvot ja niitä katsoessani ymmärsin miksi minun piti kääntyä. Nuo kasvot kertoivat kaiken, se hassu puu olikin hyvin vanha ja viisas.



Kotoa lähtiessäni varasin käsitöitä varten mukaan kaksi kerää muutaman vuoden takaista ykkös suosikkiani  sinapin ruskeaa Novitan 7veljestä, jota onnekseni löysin kesällä vielä eräästä kaupasta. Mielessäni oli neuloa itselleni oikein pitkät piirakkasukat ja niitä sitten vaan tekemään. Olihan luvassa kuitenkin ajomatkoja ainakin n.2000km, joten hyvin oli ainakin aikaa neuloa.

En löytänyt suoraan netistä valmista ohjetta, joka olisi ollut minun jaloille sopiva. Joten hylkäsin sitten kaikki ohjeet ja sitten vaan sukkia neulomaan omin neuvoin. No eihän noihin sinänsä mitään ohjetta tarvitsekaan, jos aiemmin on piirakkasukkia neulonut, samalla kaavallahan nuo pitkätkin tehdään, kun muistaa vaan kaventaa vartta sopivasti. Sukkia sitten neuloin kaikilla ajomatkoilla mitä liikuskelimme viikon aikana ja toki oli myös pitkät illat aikaa mökissäkin näitä tehdä. Joten yllättäen sukat valmistuikin sitten tosi nopeaan ja olihan vielä lomaakin ihan vähän jäljellä, joten jotain lisätyötä piti sitten keksiä. 

Olin neulonut sukat omilta keriltänsä, joten minullahan oli sitten kaksi samankokoista nytteröä jäljellä. Niitä katsoessani mietin, josko ne riittäisi vielä lapasiin? Niitä sitten tekemään, olihan minulla vielä kotona tuota lankaa jemmassa jos nytteröt ei olisi riittäneet. Halusin lapasiinkin tuon ihanan piirakka kuvion, niin sitten minulla olisi kivasti samaa sarjaa sukat ja lapaset. Olen jo aiemmin virkannut tuosta langasta pipon, niin sekin passaa näiden kanssa. Lapasia en ollut koskaan aiemmin piirakka kuviolla tehnyt, mutta ei muuta kuin kokeilemaan ja hyvin tuo kuvio myös lapasiin sitten kävikin.

Lapaset valmistui kuin itsestään, kun niin nopsaan sain molemmat valmiiksi. Sukista jääneet nytteröt siis riitti juuri lapasiin ja enää jäljelle ei sitten jäänytkään lankaa, kuin metrin verran molemmista nytteröistä. Joten nyt voi sanoa, että oli aika tehokasta tuo langan käyttö sekä riittävyys.

Paluumatkaa oli jäljellä enää noin 80 kilometriä kun lopulta tuumasin sanoa miehelleni, että nyt kaikki on valmiina ja jopa pääteltynä! Joten sitten tuon loppu matkan pyörittelin sormiani ja mietin mitä sitten seuraavaksi aloittaisinkaan..
 

 

 

 

 

 

 

Loma oli kaiken kaikkiaan ihana ja akut latautui hyvin taas arjen aherruksiin. Eli kyllä kerkesin rentoutuakin, etten koko aikaa rehkinyt hullunlailla ainoastaan sukkapuikkojen kanssa. 

-Alvariina-

Lapasia ja pipo

Näillä talven pakkasilla tarvitaan villasukkien lisäksi lämmikettä myös sormille ja päälle. Lapasia olen neulonut pikku puhdetöinä muiden töiden välissä. Neuloin sitten vielä eilis iltana piponkin, kun uusi pipo piristää aina mieltä. Pipoon virkkasin luonnonvalkoisella langalla kukkasen vähän raikastamaan raitapipon ilmettä.

Lapaset on ollu minulle aina vähän kinkkisiä neuloa peukalon takia.. Aiemmin kaikki lapaset on jäänyt sitä peukaloa vaille. Nyt sitten päätin, että ei se niin vaikeaa voi olla ja opettelin tekemään kiila peukalon, jos se olisi vähän helpompi neuloa kuin aukko peukalo, jota aiemmin olen tehnyt.. Vaikeusasteesta en tiedä, mutta nyt sentään lapasista tuli valmiit!

Lankana näihin olen käyttänyt Novitan 7 veljestä raitalankoja keltaisen ja sinisen sävyjä. Olen  tykästynyt hirmu paljon tuohon keltaiseen raitalankaan. Ja sen vuoksi onkin harmi homma, että sen valmistus on lopetettu ja nyt alkaa olemaan tuon langan osalta jemmat käytetty..

Nyt ei kädet palele ja pääkin pysyy lämpimänä! Ja luulenpa, että muutama läheinenkin saa noista lapasista käsiin lämmikettä, kun enhän minä itse lapasia noin montaa paria tarvitse. :-)

- Alvariina -