Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lanka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lanka. Näytä kaikki tekstit

maanantai 30. lokakuuta 2017

Neulottu vauvanpeitto

Projektina vauvanpeitto.. Virkatako vai neuloako? Yhdessä osassa vai koottuna palasista? Mikä lanka, mikä vahvuus? Jos virkattuna ja palasista, niin millä mallilla? Neulottuna, pitsiä, palmikkoa vai jotain muuta? No entä lanka, babymerinoa vai jotain pehmoista sekoitetta vai puuvillaa? Käyttötarkoitus, vaunuihin vai sisäkäyttöön? Niin monta kysymystä, niin monta vaihtoehtoa, kuten aina, mutta vastaukset oli löydettävä. Rehellisesti sanottuna tämän peiton suunnittelu vaati minulta ihan hirmu paljon aikaa. Kaikkia noita kysymyksiä pyörittelin päässäni todella kauan.

Mutta niin ne vastaukset vaan pikkuhiljaa alkoi selkeytyä ja suunnitelma oli valmiina. Päätin tehdä peiton neuloen, yhdessä osassa puuvillalangasta. Halusin tehdä vauvalle ensimmäisen peiton jota voi käyttää joka paikassa, on mieluisan tuntuinen ja kivan näköinen. Mintunvihreän oli yksi vanhempien toivevärejä, joten tähän kysymykseen sain onneksi heiltä vastauksen joten tätä minun ei tarvinnut itse enää enempää miettiä näiden muiden kysymysten lisäksi.

Mallin tähän peittoon otin Koukuttamon Nuppu-vauvanpeiton ohjeesta täällä. Ja mikä minua tuossa miellytti kovin paljon, niin peiton molemmat puolet on käyttökelpoisia ja ei ole ns. nurjaa puolta, kovin kätevää tuo korinpohja-malli! Lankana on Katian 100% puuvillaa ja 3mm pyöröpuikot, peitolle tuli kokoa 67x85cm. Ihan vähän ehkä jännitti kuinka minulla tuo lanka riittää, kun ostin sen jo aiemmin kesällä kaiken mitä kaupassa tuota väriä siellä oli. Ja kun peitto oli jo työn alla, niin en enää tuota väriä löytänytkään enää mistään nettikaupasta, mutta onneksi huoleni oli turha ja lanka riitti. Loppujen lopuksi peiton neulominen sujui hurjan paljon nopeammin, mitä tämän alku suunnittelu vei aikaa. Ja niin vaan valmista tuli!





Kyllä vaan, tuosta peitosta tuli juuri niin ihana mitä tästä halusinkin. Tykkään!


-Alvariina-



tiistai 13. joulukuuta 2016

Langanystävän kranssi

Noin pari vuotta sitten tapahtunutta.. Näen jossain käsityösivustolla kranssin tehtynä lankakeristä, samalla hetkellä päähäni iskostui ajatus "minäkin haluan tehdä tuollaisen!! Heti nyt välittömästi!! Tuo on niin ihana!!"

..Aikaa meni tähän hetkeen asti, kun ajatuksissani pyörinyt kranssi lankakeristä tuli ajankohtaiseksi, mutta nytpä se on tehty ja valmis. Joskus jotkin työt pyörii ja pyörii ajatuksissa, mutta se toteutus vaan viivästyy, kun tulee jotain muuta tekemistä jotka täytyy tehdä ensin, mutta kyllä ne mielessä pyörivät työtkin aina aikanaan tulee tehtyä. Kuten nytkin kävi näin. 

Minulle on taas kertynyt tosi paljon nytteröitä (= jämälankoja), joten niistä sain tehtyä mieluisan kranssin. Ostin valmiin kranssipohjan jonka ympärille aloin keriä tekemään. Toki lankapiheys iski ennen kuin aloin pyörittelemään sitä ensimmäistäkään kerää. Joten lankaa säästääkseni pyöritin ensin foliosta palloja joiden ympärille pyörittelin lankaa. Sitten kun lankakeriä oli tarpeeksi, niin kiinnitin ne kuumaliimalla kranssipohjaan kiinni. Siinäpä se. Olisin halunnut laittaa koristukseksi puupuikot, mutta sellaisia ei jemmoistani löytynyt, enkä halunnut ostaa puupuikkoja pelkän kranssin vuoksi, joten  metallipuikot saa kelvata. Ja kylläpä nuo metallipuikot tuohon hyvin käyvätkin.

Tästä kranssista tuli niin kiva, etten mitenkään raaski laittaa tuota ulkosalle, joten hän saa nyt koristaa kotiamme eteisessä. 







Paljon paljon pikku keriä siinä nyt on ja langat on vaan niin <3


-Alvariina-









sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Kädentaito 2016 messut Tampereella

On kulunut jo viikko tämän vuotisista Tamperella järjestetyistä Kädentaito 2016 messuista. Minulle iski megaflunssa heti messujen päätyttyä niin olen kirjoittanut tätä postausta pienin erin silloin, kun olen jaksanut koneen ääressä sen pienen hetken olla.

Tätä messuviikonloppua olin odottanut jo pitkään ja kalenteriin olin jo kuukausia sitten merkannut viikonlopun varatuksi messuja varten. Olisi aika mullistava juttu saanut osua näihin päiviin, että olisin suunnitelmiani muuttanut. Osallistuin messuille ensi kertaa blogistina ja tässä tulee messukertomusta minun näkökulmasta. Olin messuilla lauantaina ja sunnuntaina.

Menin messuille omalla autolla ja päätin testata uutta Linnakallion etäpysäköintiä. Kotoa lähtiessä katsoin ohjeistukset kuinka parkkiksen löytää ja ohjeet olikin niin selkeät että eipä ollut vaaraa ajaa harhaan. Parkkis oli hieman kuravellinen, mutta onneksi alue oli niin suuri, että vähän väljempi pysäköinti onnistui, kun ei ihan pystynyt parkkeeraamaan autoa sinne mihin opastettiin. Muuten olisi ollut pienenä vaarana, että olet nilkkoja myöten kurassa.. Kuljetus messuille kesti sen 10min ja ainakin minulla kävi niin hyvä tuuri molempina päivinä, että bussia ei tarvinnut odotella ja nopeasti se lähtikin, kun sisään oli päässyt. Tämmöisenä pienenä etäpysäköinti allergisena voin kyllä suositella tätä vaihtoehtoa. Toimi hyvin ja olipa ilmainen.

Olin messuilla molempina päivinä ihan yksinäni. Tämä yksin messuilu olikin sitten minulle täysin uusi kokemus. On kuitenkin kiva ollut, kun on kaveri mukana, niin voi höpötellä sitten kaikenlaista siinä messuilun sivussa. Mutta kyllä tämmöinen yksin messuilu oli myös kiva kokemus. Tapasin tuttuja ja toki tuli jutusteltua myyjienkin kanssa ehkä eri tavalla enemmän mitä muuten olisi tullut, jos olisi kaveri ollut mukana.

Minulla oli suunnitelmissa muutamat näytökset jotka halusin ehdottomasti mennä katsomaan, mutta jotenkin missasin ne ihan täysin, kun jäin suustani kiinni ja sitten huomasin, että ne näytökset menikin jo. No, olivatpa ne kuitenkin mukavia keskusteluja. Mutta ensi vuodelle otan tästä opikseni, että laitan vaikka puhelimeen hälytyksen ennen näytöstä, jonka haluan katsoa niin ei sitten tule missattua sitä.

Tällä kertaa minulla ei ollut mitään tarkkaa listaa mitä ostaisin. Olenhan tänä vuonna ollut tarvike hankinnoissa niin nuuka, että nyt annoin itselleni luvan höllentää ostopäätöstä ja voisin ostaa sitten vähän väljemmillä ajatuksilla kivoja juttuja. Voi, että olikin taas niin paljon taas nähtävää ja ihasteltavaa, että kaksi messupäivänä suhahti mennä ihan itsestään! Ensimmäisenä keskityin kangas juttuihin, koska niiden varastot kotona oli huvennut jo niin vähiin, että niille oli tarvettakin. Lankoja on omat jemmat vielä pullollaan, mutta eihän sitä voinut sivuuttaa hyviä tarjouksia, kun sellaisia vastaan tuli. Joten kyllä lankavarastotkin täyttyi aika kiitettävästi näiden kahden päivän aikana.

Hämeen Tekstiilituonnin ihania kankaita voisin haalia jemmoihini vaikka kuinka paljon! Katsokaa kuinka mahtava valikoima erilaisia tuossakin on tilkkuiluun ja muihin ompelujuttuihin. Tuossa on niin monta kangasta joita haaveilen ja vielä joku päivä ostankin ja sitten teen niistä jotain kivaa. Nuo sydämet, ompelukoneet, sanomalehti, kauris ja maatuskat.. Voih kaikki on vaan niin kauniita..

Kankainen olikin minulle ihan uusi tuttavuus. Olin kyllä aiemmin kuullut Forssassa sijaitsevasta kangaskaupasta, mutta jotenkin olin sen ihan kokonaan unohtanut. Nyt taisinkin vähän hullaantua heidän osastollaan ja kyllä sieltä aika paljon kangaspaloja mukaan lähtikin. Myös tuollainen kuvan lumiukkokangas, tuosta voisi ommella jonkin joulujutun, jos vaan tämä vähäinen aika vielä uusille suunnitelmille riittää vielä nyt ennen joulua.

Lisää Kankaisen kankaita. Vaikka sieltä useamman palan ostinkin, niin nyt minua harmittaa etten ostanut tuota balettitossukangasta. Se olisi ollut kyllä kaunis, mutta joku toinen kerta sitten.

 Almandiinin osastolle pääsyä odotin jo ennen messuille pääsyä. Ihania Japanialaisia kankaita! Viime vuoden messuilla tutustuin ensi kertaa näihin kankaisiin ja pari palaa silloin mukaani lähtikin. Niille kankaille kävi vain niin, että ne on ollut niin ihanat, että en ole vieläkään raaskinut käyttää niitä! Nyt sitten tällä kertaa kankaita täältä lähtikin mukaan vähän reilummalla kädellä. Almandiinin osastolla vierailin  vielä sunnuntaina, ihan vaan varmistaakseni, että tarvitsinko vielä jotain ja kyllä tarvitsin. Ja siinä oli niin ihana jutustellakin, että eihän siitä mikään kiire poiskaan ollut. 

Kipriikan yrttipussit ihastutti niin paljon, että tuollainen oli kyllä pakko ostaa. Tämmöisessä kahden kissan taloudessa ei olisi pahitteeksi, jos saisi vaikka jonkin yrtin suojaan heiltä. Ja tuo imukuppikiinnitys ikkunaan mahdollisuus on mainio! Muutenkin Kipriikan tuotteissa oli muitakin oikein oivallisia tuotteita. 

Kaupunkilangan osastolla oli mahtava päästä tutustumaan heidän lankoihinsa. Olinhan paljon näistä jo juttua lukenutkin jo aiemmin monilta eri kässä sivustoilta, mutta onhan se aina eri asia päästä tunnustelee keriä omin käsin. Ja toki heidän osastolta lähti mukaan Rautatie-langan messutarjous.  Eihän sitä voinut olla ohittamatta! 

Käsityöpuoti Silmu&Solmun osastolla oli taas niin paljon ihania lankakeriä, että olisin voinut kotouttaa sieltäkin paaaljoon lankoja. Mutta tällä kertaa minulle riitti muutama kerä tuollaista hamppulankaa. Se oli niin mukavan tuntuista ja vanhan sinisen värinen kerä oikein huuti minulle haluavansa tulla pipoksi. Joten jossain vaiheessa on tulossa uusi pipo. 

Lisää Silmu&Solmun osastolta ihania Rowanin lankoja, värejä niin monenlaisia siinä on..

Pitsi&Palmikon osastolta bongasin tämän syksyn Teetee Pallaksen uudet raitalangat. En ymmärrä kuinka olenkin niin laput silmillä kulkenut ja ollut, että en ole aiemmin noita nähnyt. Mutta onnekseni nyt näin ja heillä oli sen verran hyvä tarjous näistä langoista, niin tuota vaaleanpunaista muilla mausteilla kerää ostin kotiin viemiseksi. Aika kivasti käy vaikka tuollainen yhdistelmä valkoisen langan kanssa juuri noin kuin tuo mallilapanen on tehty. 

Taito-Pirkanmaan tuottama Suomi-raitalankaa ihastelin muutamaankin otteeseen. Mitä kaikkea kivaa tasaraitalangasta voisi tehdäkään, no tietysti ihan mitä vaan! Hienoa, että olemme saaneet Suomen lipun värit myös lankakerään. 

Novitan osastolla oli kauhea kuhina, kuten aiempinakin vuosina. Itse en sieltä mitään ostanut, kun en vain yksinkertaisesti jaksa jonottaa niissä huiman pitkissä jonoissa ja sitten toisaalta vaikka siellä olikin edullisia lankoja, niin niitä saan tuosta lähikaupastakin, silloin kun niille tarve tulee. Mutta olihan siellä jo vähän nähtävillä ensi kevään tyyliä ja aika hempeillä sävyillä tullaan menemään, kuten kevään lankojen sävyt kuuluukin olla. 

Suomi 100 vuotta-sukkakilpailun parhaimmisto oli esillä ja voi että siellä olikin hienoja sukkia! Ei voi kuin ihailla ihmisten kekseliäisyyttä ja luovuutta.

Jo niin monessa blogissa näkynytkin Annariikka Qvistin ihanat virkattu nuket tervehti tulijoita heti pääovilta saapuessa messuille. Näitä olisi voinut vaan ihastella ja tuijotella vaikka kuinka kauan!

Johonkin piti rajata tämänkin kirjoituksen määrä ja kuvat, joten tässä oli minun messut tältä vuodelta. Ostoksia en tähän nyt näyttänyt erikseen, kun niitä tuli niin paljon.. Mutta varmasti tulette näkemään niistä tehtyjä juttuja täällä sitten myöhemmin. 

Mutta yhden ostoksen tulen esittämään oikein kunnolla, kun olen pääsyt tutustumaan siihen. Nimittäin nyt se sitten tapahtui vaikka kuinka yritin pitää vanhasta kiinni eli ostin uuden ompelukoneen messuilta ja nyt se tuossa pöydällä kovasti odottaa päästä käyttöön. No kunhan tämä olo tästä vähän korjaantuu niin sitten alkaa meidän yhteinen taival.

Kiitos messujen järjestäjälle, näytteilleasettajille ja kaikille jotka teitte nämä messut mahdolliseksi. Ihanaa oli ja nyt odottelemaan ensi vuotta ja uusia messuja. Ja kiitos kaikille teille joiden kanssa pääsin juttuihin, kivaa oli!

-Alvariina-


















sunnuntai 14. elokuuta 2016

Tyhjän sivun pelko

Olen joskus kuullut puhuttavan tyhjän sivun tai arkin pelosta. Kirjailijalla sivu täynnä valkoista tyhjyyttä, johon pitäisi alkaa luoda sanoja joista muodostuu lauseita ja lauseista kappale ja lopulta kappaleista tarina. Tai kun taiteilija näkee tyhjän arkin jota pitäisi alkaa täyttämään viivoilla, sivellyksillä tai millä tekniikalla vaan. Kuitenkin kun olet sen yhden viivan saanut tehtyä niin yhtäkkiä huomaatkin siihen tulleen valmis työ. Kuitenkin alussa oli se tyhjän valkoisen arkin pelko.

Itselläni on ollut joskus pelko, kun näen edessäni kauniin kangaspalan josta pitäisi leikata palanen pois johonkin suurempaan työhön. Kuinka voin rikkoa sen ehjän kauniin kankaanpalasen vaikka se leikattu palanen kokoaisikin valmiina jotain kaunista? Silloin on vain rohkaistava itsensä ja leikata se palanen.

Nyt viime viikkoina minuun on iskenyt tyhjän blogin pelko. Tämä ihana oma blogini, jota itse olen luonut ja täyttänyt omilla jutuillani ja toivottavasti siinä samalla ilahduttanut teitä lukijoitakin niillä. Kuinka voin alkaa arastelemaan sitä uutta kirjoitusta tänne? No oikeastaan syyni tähän on ollut se, että lomailun ja kaiken muun osalta aikani on kulunut jo arjenkin alettua niin monissa muissa jutuissa, että enpä ole juurikaan kerennyt saamaan mitään valmista aikaiseksi. Tai ne pienetkin valmiit työt ovat odottaneet viimeistelyä ja kuvaamista, jotta voisin niitä tännekin jakaa. 

Mutta nyt taas rohkaisen itseni ja aloitan tämän tyhjän blogi kirjoituksen uudella tekstillä ja toki sitä haluankin! Ja olisiko tähän parempaa aihetta kun langankulutukset kesä- ja heinäkuulta, koska nehän on tänne vielä kirjaamatta.




Kesäkuu:   ostetut langat    0 gr     (hyvä tahti jatkuu! Wuhuu!)
                 käytetty lankaa  431 gr

Heinäkuu: ostetut langat    1350 gr   (Hmmps.... Mutta tälle on tosi hyvä selitys!)
                 käytetty lankaa  195 gr

Tuohon heinäkuun massiiviseen lankojen ostoon suurimmaltaan osaltaan on syynä nuo ihanat lankakerät jotka näkyy yllä olevissa kuvissa. Löysin tuota ihanaa sinapin väristä 7veljestä lankaa vielä eräästä marketista ja kyllä sitä oli hamstrattava tuo määrä vaikkei niille varsinaisesti vielä mitään tarkkaa käyttökohdetta vielä olekaan. Mutta varmasti käyttöön jossain vaiheessa meneevät. :-)
Sitten nuo molemmat harmaat langat ostin kesäloma reissulla ollessani Norjan puolella. Näistä molemmista minulla on haaveena tehdä jotain pientä  talveksi. Näiden lisäksi ostin muutamia muita yksittäisiä keriä, joita oli vaan ihan pakko ostaa.

Näin on taas nujerrettu tyhjän blogi kirjoituksen pelko ja tästä on hyvä jatkaa. Toivottavasti kuljette kanssani tätä matkaa jatkossakin mukana! :-)


-Alvariina-


maanantai 6. kesäkuuta 2016

Toukokuun langankulutus

Ja taas yksi kuukausi hujahti mennä, toukokuu. Nämä kuukaudet menee vaan niin nopeaan, että voisi se aika vähän hitaamminkin kulua, varsinkin näin kesällä olisi ihana saada nauttia pidempään päivistä..

Toukokuun langankulutukseni oli samankaltainen mitä huhtikuussakin. Yhtään lankakerää en ostanut ja langankulutus oli 1591 grammaa! Nyt tämä menee oikein, lankaa kuluu, mutta yhtään uutta ei tule tilalle. Näistä kulutetuista grammoista suurimmaksi osaksi on Novitan Hanko-lankaa, josta virkkasin  maton. Matosta tulee sitten omaa postauksensa hetken päästä.  






Mukavaa viikon alkua ja hyvää lomaa teille jotka jo lomalle jäitte! Itse odottelen vielä jonkun aikaa kesälomaa, mutta siellä edessä se häämöttää..


-Alvariina-






maanantai 7. maaliskuuta 2016

Kiitos Novita

Huomasin viime viikon torstaina Novitan luonnonvalkoisessa seiskaveikan kerässäni langan mukana jotain sinne kuulumatonta. Tosin ei koko kerän osalla, mutta kuitenkin jonkin matkaa kerän varrella.

Tuo asia kuitenkin harmitti yli ministi ja laitoinkin heille viestiä laadunvalvonnan sähköpostiin kuvan kera. Ja sainkin sieltä melkein heti vastauksen! Jossa oli vastine miksi langan mukana oli vähän ylimääräistä ja toki pahoittelut oli viestissä myös mukana. Samassa viestissä he ilmoittivat, että saan hyvityksenä kaksi seiskaveikka kerää. Vastasin heidän viestiin vielä torstaina myöhään illalla, jossa ilmoitin myös yhteystietoni hyvityslankojen toimittamiseen. 

Ja jo nyt tänään maanantaina posti toi paketin Novitalta! En ikinä olisi uskonut, että heidän toiminta olisi ollut noin superhyperonopeaa! 






Kiitos Novita! Paketissa oli kaksi luonnonvalkoista seiskaveikka kerää ja yllärinä uusin sukkalehti!  

Ja kuten viestissäni kerroinkin luottamukseni Novitan lankoihin ei horjunut. Tulen käyttämään Novitan lankoja jatkossakin. :-)

- Alvariina -








sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Virkattu pitsi pussukka


Hurmaavat pitsit kirja on yksinkertaisuudessaan vaan niin hurmaava. Tämän kirjan nimi on kyllä ihan totta, kirja täynnä mitä ihanimpia pitsejä! Itse otin tästä kirjasta työnalle ensimmäiseksi kannessakin näkyvän kukkaron. 

No toki heti aloittaessani tiesin, että omasta versiostani tulee suurempi mitä malli on, tein Novitan Kartano langasta ja koukulla nro 2. Ohjeessa on käytetty ohkasempaa lankaa ja koukku nro. 0,75. Mutta pussukanhan minä halusinkin tehdä. :-)


Ja puolitoista viikkoa myöhemmin pussukka on valmis! Tämän virkkaus vaati paljon keskittymistä, tarkkuutta ja välillä vähän purkamistakin. Päänvaivaa ehkä eniten tuotti saada vuorikankangas oikean kokoiseksi. Kun eihän tietenkään ohjeen kaava ollut oikean kokoinen vaikka sitä kuinka olisi suurentanut. 

Ja olihan tässä mallin lisäksi muutakin uutta minulle, tuo ommeltava kehys.. Vaikka kuinka olen ostanut noita kehyksiä jemmoihini tulevia projekteja varten, niin vielä en ollut kertaakaan tuollaista kiinnittäny. Mutta ehkä eniten pahinta oli se aloittamisen jännitys kuin kehyksen ompelu. Alkuun kun pääsi niin hyvin se sitten sujui. Halusin toki tuohon pussukkaan myös olkahihnan. Ja muutamaa vaihtoehtoa pyöritellessäni päädyin kuitenkin virkkaamaan itse hihnan ja noin on parempi.



Tämä pussukka ei jäänyt omaan käyttööni vaan tämä matkasi serkulleni syntymäpäivälahjaksi. 


Mutta kyllä tämä niin ihana on, että minun täytyy tehdä tämmöinen myös itselleni, mutta nyt seuraavaksi jotain muuta.

-Alvariina-


















lauantai 16. toukokuuta 2015

Villatakki

Olen jo pidemmän aikaa halunnut tehdä itselleni villatakin joko neuloen tai virkaten. Mutta aina projektin aloitus on siirtynyt, kun olen yrittänyt ohjeita tavata ja ne on kuulostanut aina niin kauheen työläille tai vaikeille projekteille. Joo, ohjeista luku ei ole ennenkään ollut minun juttu. Teen mieluummin omasta päästä soveltaen.

Minulla jäi lankoja viimeisimmästä viltti projektista ja ne huusi mulle kovaa, että "tee meistä lisää isoäidin neliöitä!!" Juu ei, ei nyt, jotain muuta välillä.

No aloin sitten virkkaamaan näistä langoista ensin ilman mitään ideaa isoa kaitaletta ajatuksella, kyllä tämä työ jossain vaiheessa kertoo mihin alkaa taipumaan.. Ja niinhän se kaitale sitten muhi päässäni ajatukseen, tästä tulee villatakki!

Virkkasin ensin hartiat/hihaosan, jonka jälkeen aloin virkkaamaan vaakaraita osuutta. Ajatuksena ensin oli, että virkkaan hihat vajaa mittaiseksi, mutta muutinkin sitten mieleni ja jatkoin hihoja vielä vaaleansinisellä. Rinnuksen virkkasin pystyraitana, jottei olisi pelkkää vaakaraitaa.

Ja tuommoinen siitä sitten tuli!


Edestä ja takaa...



Tosiaankin langat oli jämiä aiemmasta viltti projektista, mutta sen verran meinasi langat päästä loppumaan, että tuon viimeisen pystyraidan ruskeanharmaa osuutta varten, jouduin käymään ostamassa yhden kerän lankaa lisää.

Ja sen verran lanka muutenkin oli hilkulla, että jouduin purkamaan yhden pitkän villasukan joka oli projekti vaiheessa sekä yhden toisen kuviovillasukan myös joka sekin oli vielä projektina... 

Mutta hyvä näin, sain langat riittämään tähän ja onpa pari muutakin sukka projektia vähemmän, kun ei ole enää lankoja tuhottavana. :-)




Onnellinen ja ylpeä villatakin omistaja. Kyllä minä tällä ilkeän kauppaan lähteä. Ja tämä oli niin kiva tehdä, että taidanpa tehdä toisen yksivärisenä myöhemmin. :-)


- Alvariina-