Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ompelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ompelu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 5. helmikuuta 2018

The Eväskassi, vol.2

Muistatteko, kun ompelin itselleni viime keväänä The Eväskassin. Se on ollut verraton kaveri työmatkoilla ja muillakin retkillä, jossa on kulkenut eväät jos toisetkin. Ja eipä ole tarvinnut enää kanniskella eväitä muovipussissa. Ja tosiaan ompelin silloin kassin itselleni, mutta nyt olikin sitten tehtävä myös toinen The Eväskassi vol. 2. Tuolloin viime keväänä mieleeni ei juolahtanutkaan, että kyllähän miehenikin kantaa eväitä joka päivä töihin jos jonkinlaisessa muovipussissa. Ja minä se vaan olen kanniskellut eväitäni omassa hienossa kassissani.

Mieheni mainitsi jossain vaiheessa, että kyllähän eväskassi voisi olla hänelläkin hyvä olla, jotta ei aina tartteisi eväitä kanniskella niissä muovipusseissa.. Mutta eipä tuolloin vielä kellot soinu päässäni tai sitten oli jokin motivaatio jumi alkaa kassia hänelle ompelemaan.. Eihän sitä aina sillä ensimmäisellä kerralla vihjaukset voi aina jakeluun päähän mennä.

Tuossa vuoden vaihteen aikaan en tarvinnut pariin päivään eväskassiani ja sanoin miehelleni, että hän voi lainata sitä jos kehtaa ottaa sen käyttöön. Kyllähän mieskin voi kulkea työmatkansa (kotoa autolle ja siitä toimistolle) tyylikästä peurakuosillista kassia kantaen. Niinhän hän sitä lainasi ja totesi kassin sen verran näppäräksi, että kun itse kassia seuraavan kerran tarvitsin, niin piti pyytää se häneltä takaisin omaan käyttööni.

Tämän jälkeen olisin ollut ihan pölhö, jos en olisi ommellut hänelle omaa eväskassia. Niin vähän olen hänelle mitään ommellut, että tämän ompelin hänelle oikein mielelläni. Ja taas vähenee muovipussien käyttö! Hänellä oli synttärit tulossa, joten päätin ommella hänelle oman eväskassin lahjaksi.

Muistin, että kangasjemmoissani on jokunen aika sitten Almandiinilta ostamaani vespa-aiheista kangasta palanen, siitä ompelisin pääli puolen ja sen kanssa sopi mainiosti yhteen sinipohjainen tähtikangas. Kumpaakaan kangasta ei ollut kovinkaan paljoa, mutta ne riitti kuin riittivätkin juuri oikean kokoiseen kassiin. Vaikka vespa kangas onkin mukavan vahvaa puuvilla-pellavaa niin lisäsin väliin vielä tukikankaan vahvikkeeksi, jotta kassista tulee vielä vahvemman oloinen. Kassi on ommeltu ihan perus kassin tapaan, joten siinä ei ole mitään sen kummempaa. Mutta tuon kassin itse tarkoitus onkin sitten sen tärkeämpi juttu.






Olipa mukava antaa tämä salassa ommeltu synttärilahja miehelleni. Hän oli oikein tyytyväinen kankaisiin ja kukapa tuosta ihanasta vespa-aiheisesta kankaasta ei tykkäisikään! Nyt synttäreistä on jokunen aika mennyt ja eväskassi on ollut ahkerassa käytössä jo ensimmäisestä päivästä lähtien kun hän tämän sai. :-)


-Alvariina-



sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Lukkokehyslaukku ja ihan itselleni!

Minun piti tehdä lukkokehyslaukku äidilleni kankaasta jonka hän antoi minulle syksyllä. Kangasta oli juuri sen verran, että siitä saa hyvin tehtyä laukun, mutta ei juurikaan muuta. Joten laukun ompelu olisi onnistuttava kerralla. Kuitenkin oli kulunut taas jonkin verran aikaa, kun viime kerran olen tehnyt mitään näitä lukkokehys juttuja. Joten ajattelin, että teen koeversion ensin jostain toisesta kankaasta ja saan sitten samalla kaavan, jolla tehdä se äidilleni tuleva laukku.

Mieleeni muistui jemmoissani ollut ihana kirsikankukka puuvilla-pellava kangas. Ostin tämän kangaspalasen viime syksynä Tampereen kässämessuilta Almandiinin osastolta, kun näin tämän kankaan niin oli ihan pakko saada tätä ajatuksella, "tästähän voi tehdä vaikka mitä!" Ja niinhän minä teinkin, ompelin siitä nyt itselleni reilun kokoisen lukkokehyslaukun, jonne mahtuu reippaasti kaikki tarpeellinen. Vaikka kangas olikin itsessään jo aika vahva, niin silitin kuitenkin vielä lisä vahvikkeeksi tukikankaan, jotta on siten ainakin vähän tukevampi. Sisälle vielä kiva vuori kangas ja hyvän kokoinen tasku sivuun jonne mahtuu hyvin puhelin ja avaimet jemmaan, niin siinä se sitten olikin. Taisi nyt olla niin, että itse kaavan piirtäminen vei enemmän aikaa, kun laukun ompeleminen. Mutta onpa nyt sitten hyvä kaava käytössä, jota voi tarpeen tullen muokata matalemmaksi jos ei halua näin syvää, kuin mitä tämä laukku on.

Monia lukkokehyslaukuja olen ommellut, mutta tämä on itselleni se ensimmäinen. Monesti olen alkanut jotain laukkua tekemään itselleni, mutta aina niille on käyttäjä toisaalta löytynyt. Mutta nyt päätin, että tämä on ja pysyy minulla. Kieltämättä tästä ei tullut ollenkaan hullumpi koeversio tai muistinverryttely versio vaan just niin täydellinen ja ihan itselleni! 







Voi nyt kun vaan tulisi kevät ja saisin tämän ihanuuden käyttöön. Mutta nautitaan nyt talvesta vielä hetken aikaa. :-)


-Alvariina-










perjantai 15. joulukuuta 2017

Käsityöblogit joulukalenteri 15.luukku: Patalaput

Pääsin osallistumaan tänäkin vuonna Facebookin Käsityöblogit-ryhmän joulukalenteriin ja tässä tulee tämän päivän 15.luukku. Eilinen luukku oli Pihlajan oksalla -blogin päivä ja huomisen luukun tekee Pikku Akan Tilkkuvakka -blogi.

Minulle joulussa tärkeintä on muutamat pienet asiat. En osaa stressata millään ruokasuunnitelmilla tai muilla vastaavilla asioilla joulun tuloa, sieltä se aina tulee ja sitten saa olla ihanassa omassa rauhassa muutaman päivän kotosalla. Mutta on yksi asia josta osaan stressata joka vuosi ennen joulua ja ne on ne itsetehdyt lahjat ja joka vuosi se joulun tulo pääsee minut yllättämään, niin kävi nytkin!

Olen tykännyt tehdä pieniä joulumuistamisia joita on helppo postissa lähettää ystäville toiselle paikkakunnalle. Jo aikaisin syksyllä tiesin, että tänä vuonna tulen jatkamaan viime vuonna aloittamani teemaa eli jotain hyödyllistä ilman lahjapapereita. Ja nehän on patalaput, jotka sujahtaa näppärästi kirjekuoreen.

Patalappujen kankaat on pääsääntöisesti tänä vuonna käyttämistäni kankaista, joista aina jää jos jonkinlaista ylimääräistä suikaletta. Tämä on yksi mainio tapa päästä suikaleita eroon ja samalla lahjan saaja saattaa bongata jo tutun kankaan, jonka on saattanut nähdä jossain muussa tekeleessäni tänä vuonna. Suikaleita yhteen sovittamalla saa kivat patalappupohjat, toiselle puolelle laitoin yhdestä kankaasta palan, kankaiden väliin laitoin patalappuvanua. Lisäksi ompelin vielä lenkin kohdalle napin, joita tykkään useasti käyttää pikku koristuksina.







Vielä tuossa olisi iso läjä keskeneräisiä patalappuja odottamassa kanttausta ja pahoin pelkään, ettei aika riitä, mutta josko sitä vielä jostain saisi nipistettyä sen muutaman ylimääräisen tunnin. Siinäpä se minun joulustressi sitten onkin. :-)

Nämä, kun vielä sujauttaa pikku kortin kanssa kivaan kirjekuoreen ja kirjoittaa siihen pienen maininnan, että "ei saa avata ennen jouluaattoa", niin näihin ei sitten tarvitse kääräistä mitään lahjapaperia.

Mukavaa joulun odotusta!

-Alvariina-




sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Unipesä vauvalle

Olen viime aikoina julkaissut paljon vauvajuttuja, joita olen tehnyt lähipiiriini syntyneelle vauvalle. Lapsi jututhan ei ole olleet aiemmin ihan se ykkösjuttu blogissani, mutta nyt vaan tilanne on ollut se, että näitä ihania pieniä asioita on tullut tehtyä ihanalle pienokaiselle. Jatkossa tilanne tulee tasoittumaan ja tulee olemaan muutakin kuin vauvajuttuja, joten te jotka ette näistä ehkä niin paljoa välitä (myönnän, että lukeuduin itse tähän ryhmään aiemmin..), niin yrittäkää kestää mukana ja muutakin tänne on kyllä tulossa. Mutta eihän näitä vauvajuttuja vaan pysty vastustamaan ja millä ilolla näitä olen tehnyt niin sitä ei voi edes kuvailla! Paljon rakkautta ja ihania ajatuksia näitä tehdessä on ollut mukana siinä samalla, kun kankaita olen leikannut, värejä suunnitellut ja silmukoita neulonut.

Ja tämä vauvan unipesä! Kun olin päättänyt ommella tämmöisen unipesän, niin se vaati pitkällisen pohtimisen ja suunnittelun. Mutta kun olin vauvan vanhemmille vihjannut, että voisin unipesän vauvalle ommella, niin tehtävähän se oli! Mutta kyllä jännitti, pidin tämän tekemistä haasteellisena ja vaikeana. Onneksi luin muutamasta eri blogista jutut näistä unipesistä ja niistä sain vahvistuksen, että ei tämän ompelu niin kummoista ole. 

Kankaat tähän ostin paikallisesta Eurokankaasta ja sieltä sain oikein hyvää palvelua. Kun kerroin mitä varten kankaita olin ostamassa, niin minulla taisi tuuria matkassa, kun myyjä oli vastaavan ommellut. Sain pähkittyä hänen kanssaan kankaan menekin ja muut jutut. Sekä sain vielä hyvät vinkit mitä kannattaa ottaa huomioon tätä tehdessä. Kangasta oli tarkoituksella sen verran reippaasti, että ompelin vielä aluskankaan, joka antaa vähän suojaa pesän oikealle aluskankaalle.

Yhden illan leikkasin ja teippasin kaavoja yhteen, toisen illan leikkasin kankaita ja kolmantena päivänä ompelin. Kaavan otin netistä, jatkoin pesän pituutta alkuperäisestä ohjeesta. Toki tämän olisi saattanut nopeamminkin tehdä, mutta onneksi tämän tekemisen kanssa ei ollut kiire ja mitäpä sitä turhaa hötkyilemään. Kun olin saanut tämän valmiiksi, niin oli kyllä voittajafiilis ja ei, tämä ei ollut ollenkaan vaikea tehdä! 





Tuossa yllä olevassa kuvassa on nyt kokonaisuutena paketti, joka lähti vastasyntyneelle ihanuudelle. Kuvassa näkyy muutkin pikku jutut mistä olenkin tänne jo juttua tehnyt. 

Ja nyt kun yhden tällaisen unipesän olen ommellut, niin taidanpa ommella toisenkin, kun sopiva hetki tulee. Meidän vanhempi kissa meinasi omia tämän unipesän välittömästi. Joten luulen, että ompelen hänelle oman pesän vähän lyhennettynä versiona. :-) 

-Alvariina-




sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Kehyspussukka ystävälle

Se tunne joka valtaa heti ensikohtaamisella, kangasrakkaus. Jo aikaa sitten näin tämän ihanan mustavalkoisen käsityöaiheisen kankaan tilkkuopellani myynnissä ja sitähän oli heti ostettava. Vähän samankaltaista kangasta minulla on ollut jo aiemminkin, mutta se oli värillistä eikä yhtään niin kivaa kun tämä kangas, jonka pauloihin heti jäin kiinni. No, myönnettäköön tämä samainen kangas ihastuminen käy minulle muulloinkin hyvin hyvin usein.. Mutta eihän se pahastakaan voi olla ja kankaitahan ei voi olla koskaan liikaa, vai voiko? :-)

Kauaa minun ei edes tarvinnut miettiä mitä tästä ihanuudesta ompelisin ensi töikseni. Kun suunnitelma oli selvä, niin sitä vain toteuttamaan eli lukkokehyspussukan ompelisin. Toisella puolella olisi valkoisella kankaalla kehystettynä pieni pala tätä ihanuus kangasta ja toinen puoli olisi kokonaan ihanuutta. Sisävuoren ompelisin vaaleanpunaisesta kankaasta ja sinne iso tasku tietenkin tästä ihanuudesta. Kovasti suunnittelin myös, että olisin ommellut tähän myös kapean hihnan, niin pussukkaa olisi voinut käyttää myös pienen laukun asemasta, mutta ei se sitten ollutkaan niin hyvä idea tätä pussukkaa varten, joten sen jätin tähän tekemättä. Ja sitten kehyksen liimaus ja valmista tuli. 

Kovasti olin tätä pussukkaa itselleni tekemässä, mutta nyt kävi taas jälleen kerran sillä tavalla että eihän tämä minulle jäänytkään omaan käyttöön. Ystävälläni oli synttärit lähestymässä ja hän on myös innokas käsitöiden tekijä ja arvelin, että hän tykkäisi myös tämmöisestä pussukasta. Joten tämän pussukan annoin hänelle lahjaksi. Siitä kun olen hänelle tämän pussukan antanut on mennyt jo jonkin aikaa, joten olen saanut kuulla palautetta tästä ja kuulemma on ollut tarpeellinen ja kovassa käytössä.

 





Onneksi minulla on vielä jäljellä tätä kangasta, joten voin ommella itsellenikin jotain tästä. Suunnitelmana olisi ommella tästä muistikirjaani uudet kannet, mutta siitä sitten myöhemmin lisää, kun olen saanut sen ommeltua.


Ihanaa sunnuntaita! 

-Alvariina-






sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

The Eväskassi

Olen kuljettanut töihin menevät eväät jo ikiajat jos jonkinmoisessa muovipussissa. Hyvin usein pussit on olleet niitä kaupoista tulleita kirkkaita hedelmäpusseja, kuulostaako yhtään tutulta? Kyllästyin viime syksynä niihin muovipusseihin ja eihän niiden käyttö muutenkaan ole mitenkään järkevää. Ja ompelenhan muutenkin jos jonkinmoista kassia ja pussukkaa, niin miksi en ole jo aiemmin tehnyt eväillenikin omaa kassia.. Halusin siis tehdä the eväskassin, joka on juuri passelin kokoinen  eväsrasialleni ja juomapullolle.

Tosiaan aloitin tekemään tätä kassia jo viime syksynä ja sitten kankaiden leikkauksessa tapahtui pikku virhe, joka sitten ihan ministi hankaloitti kassin tekoa, mutta siltikin kassista tulisi sellainen kuin siitä haluaisin. Kuitenkin tuo pikku virhe ehkä aiheutti jonkinlaisen tympääntymisen koko kassiin  joten projekti jäikin sitten odottamaan seuraavaa inspiraatio joksikin aikaa, eli tänne asti. Alunperin suunnitelmassani oli, että kassin sivuun tulisi oma taskunsa juomapullolle, mutta aikani taskua pyöriteltyäni ei se sitten toiminut kuten halusin ja pohjan koko oli siinä vaiheessa vielä säädettävissä, niin pullokin sai sitten paikkansa kassin sisältä.

Kankaaksi valikoin tuon ylihienon kankaan, ihan vain sen vuoksi että miksei juuri se eväskassi jota lähestulkoon joka päivä mukanani kuljetan voisi olla juuri sen näköinen josta tulen pitämään vielä pitkänkin ajan päästä. Ja saahan sitä eväskassikin olla hieno ja sellainen tästä mielestäni tulikin. Nyt on ilo kuljetella omia eväitä töihin!









-Alvariina-





tiistai 28. maaliskuuta 2017

Pienestä se oli aloitettava

Minulla oli nyt hetken aikaa kausi etten pystynyt tekemään mitään käsitöitä ja mitä enemmän aikaa kului niin samalla olin selättänyt ne kaikki tuskaisat käsityö vieroitusoireet. Kuinka olikaan alkuun vaikeaa olla tekemättä mitään ja ajatuksissani sitten neuloin ja ompelin sen mitä kerkesin, kunnes sitten olinkin mukautunut siihen tekemättömyyden olotilaan ja siitä nouseminen olikin sitten oma haasteensa. 

Alkuun tekemiseni oli rajoittunut hyvin pieniin asioihin, koska ainoa mitä pystyin tekemään oli pienet pistot käsinommellen.. Minulla oli ollut jo aiemmin aikomus ommella itselleni uusi pikku rahapussukka entisen hyvin palvelleen tilalle. Joten lähdin sitten yrittämään ompelemaan käsin tätä pussukkaa.

Valitsin kankaistani sen mieluisimman ja sopivimman tähän käyttötarkoitukseen, lisäksi pieni pätkä pitsiä ja pieni ruusu nappi koristukseksi. Materiaalit kun olin valinnut, niin sitten vaan niitä pieniä ompeleita käsin tehden pienissä erissä ja niin se uusi rahapussukkani hiljalleen valmistui. 

Tästä tuli juuri passelin kokoinen. Tänne mahtuu juuri ne päivittäisessä käytössä tarvittavat kortit sun muut jutut. Ja kyllä, minä joka olen ollut vähän "allerginen" käsinompelulle, niin sain kuin sainkin tehtyä itselleni uuden rahapussukan ja ihan kokonaan ilman koneita! 






Tämän pienen pussukan myötä sain myös takaisin sen tekemisen ilon ja nyt tässä valmistuukin sitten pikku hiljaa muitakin juttuja. 


Ja mikä parasta, ihana on olla taas täällä blogin maailmassa! <3

-Alvariina- 




lauantai 28. tammikuuta 2017

Joulun lahjat

Joulusta on mennyt jo jokunen tovi, mutta en ole vielä tänne päässyt aiemmin esittelemään tuotoksiani, niin tässäpä niitä nyt sitten tulee. 

Kuten aiempinakin vuosina, niin tänäkin vuotena joulu pääsi taas minut yllättämään ja kiire kaikella tekemisellä taas kerran tuli! Jotain saattoi jäädä tekemättäkin mitä ajatuksissani oli, mutta ne tärkeimmät sain valmiiksi kuitenkin aikataulussa. Jos kuitenkin tänä vuonna muistaisin alkaa tekemään juttuja vähän aiemmin. Tässä on yksi hyvä tavoite tälle vuotta.

Lahjapaketteihin sujahti tänä vuonna seuraavanlaisia juttuja..

Teeteen Pallaksesta virkkasin 3,5mm koukulla kolmiohuivin lämmittämään tätini hartioita tai voihan tämän kietaista myös kaulan ympärille viileällä ilmalla. 

Äidilleni neuloin 4mm puikoilla Novitan 7veljestä sinapin värisestä langasta kaulaliinan. Tämä on neulottu ihan simppelillä helmineuleella. Olinkin unohtanut kuinka ajattoman ja kauniin näköistä pintaa helmineuleella voikaan saada aikaiseksi. 

Piirakkasukkia olin neulonut valmiiksi vuoden varrella ja nämä olivatkin ainoat mitkä jemmoistani valmiina löytyi jo hyvän aikaa ennen joulua. Nämä kaikki on tehty Novitan 7veljestä langoilla ja 3,5mm puikoilla. 

Nämä villasukat lähti lämmittämään tätini miehen jalkoja. Joskus vähän jännittää koon puolesta osuuko oikeaan, mutta kyllä nämä oli olleet juuri sopivan kokoiset. Nämä on tehty myöskin Novitan 7veljestä langoista vihertävän sävyistä Nostalgiaa ja harmaata, puikot 3,5mm. 

Lopuksi jotain ommeltuakin. Ompelin jo aiemmin syksyllä nuo tilkkublokit ja juuri ennen joulua keksin käyttää nämä patalappuihin. Nämä oli niin söpöt, että hetken aikaa jouduin miettimään raaskinko laittaa näitä ollenkaan joulupakettiin, kun nämä olisi sopineet niin hyvin myös omaan keittiöön. Mutta pakettiinhan ne meni, kuten olin päättänytkin ja saanhan minä näitä tehtyä itselleni sitten jossain vaiheessa.

Nämä kaikki lahjat sujautin kangaskasseihin, jotka korvasi tänä vuonna joulupaperin. Niistä voitte lukea tästä aiemmasta kirjoituksesta. Jotain muutakin paketteihin sujahti ja maailmalle lähti, mutta kaiken tohinan keskellä en enää kuvia muistanut taikka kerennyt ottaa, mutta onhan sitä tässäkin.

Nyt kun olen saanut joulun jutut tänne kirjoitettua, niin seuraavan kerran tuleekin sitten vielä vähän viime vuotta ja vähän tämän vuoden tavoitteita, näistä sitten myöhemmin.


-Alvariina- 






sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Luukku 11. Joulun lahjojen paketit

Osallistun tänä vuonna Facebookin ihanan Käsityöblogit-ryhmän joulukalenteriin, jossa joka päivä käsityöbloggaaja julkaisee joulukalenterin luukun. Tänään on minun luukkuni päivä sekä Eilen tein -blogin päivä. Eilisen luukun teki Craft Candidate ja huomisen luukun julkaisee Uutta vanhaa käsin tehtyä kaunista. Käykäähän tutustumassa myös muihinkin joulukalenterin luukun blogeihin, niistä löytyy vaikka mitä kivoja jouluisia ideoita.


Itse halusin, että joululahjat, joita tänä jouluna annan lahjaksi, niin niissä olisi jokin toinen pakkausmateriaali, kuin joulupaperi. Vaihtoehtoina toteuttamiseen oli muutama ehdokas, mutta lopulta päädyin ompelemaan ihan perus kangaskasseja joissa on vuorikangas ja sisällä on pieni tasku.

Näihin kasseihin olen voinut käyttää kaikenmaailman jämäkankaat, myös ne kaikista pienimmätkin tilkut joita jää aina jäljelle. Aloin vaan ompelemaan suikaleita ja mini paloja yhteen ja ne ompelin sitten kiinni toisiinsa ja siinä samalla alkoi hahmottua minkälainen kassista tulisi. Enempää en suunnitellut lopputulosta vaan kassin ulkonäkö hahmottui itsellenikin pikkuhiljaa sen valmistuessa. Vuorikankaat ei ole tilkuista kasattu, ne ompelin yhdestä kangaspalasesta. Jokaisesta kassista tuli eri kokoinen, mutta niinhän ne lahjatkin on erilaisia ja kokoisia.










Hetken aikaa jouduin miettimään, kuinka saan kassista edes vähän sen mallisen, että se muistuttaisi lahjapakettia, mutta sitten hoksasin, että rullaan kahvat ja ylimääräisen osan kivasti rullalle, jolloin se muistuttaa enemmän pakettia, eikä ole vaan epämääräisen näköinen  möhkäle. 

Koska tässä on samalla myös tarkoitus ylimääräisen roskan vähentämisestä, niin enhän tietenkään voinut käyttää näihin mitään valmista lahjanauhaa. Joten tämän lahjanauha asian ratkaisin ketjusilmukoista virkatulla nauhalla. Eli samalla sain käytettyä myös jämälankoja pois, joten ei huono juttu ollenkaan. 

Mielestäni näistä kasseista tuli tosi kivoja ja toivottavasti myös tämä ilahduttaa lahjan saajaa jatkossakin vaikka kauppareissulla muovikassin sijasta tai varakassina matkalla. Tällä viikollahan julkaistiin, että Suomen Luonto -lehti on valinnut tämän vuoden turhakkeeksi muovikassin. Joten ehkäpä nämä lahjakassit osaltansa vähentävät muovikassien kulutusta ensi vuonna.



Pienenä vinkkinä voin kertoa, että tämmöisen kassin ompeleminen ei kestä kovinkaan kauaa, niin näitä ennättää ommella vielä vallan mainiosti joulupaperin korvaajaksi, jos niin haluaa. Näihin kasseihin saa kulutettua tosi hyvin kankaat joita muuten ei tulisi käytettyä, niin samalla saa väljyyttä myös kangasjemmoihin. Tai tämmöisen kassinhan voi antaa vaikka pelkästään lahjaksi jos sen taittelee kivasti ja väliin sujauttaa esimerkiksi suklaalevyn ja sitoo paketin kauniisti langalla yhteen.. 

Oikein mukavaa sunnuntaita! 


-Alvariina-